Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon mielestä olisi poikkeuksellista, jos näin huono tulos kannatuskyselyssä ei poikisi puolueen sisällä kriittistä keskustelua myös puheenjohtajan asemasta. Ylen kyselyn tulos oli puolueen historian huonoin. Saarikko sanoo kuitenkin, että päätökset puheenjohtajan jatkosta tehdään vasta eduskuntavaalien jälkeen.
– Puheenjohtajan kannatusmittaus on huhtikuun vaalit, hän sanoo STT:lle.
Keskustan kannatus oli nyt yhdeksän prosenttia, mikä on lähes kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin marraskuun mittauksessa.
Saarikko myöntää, että suomalaisten luottamus keskustaan ei ole koko vaalikauden aikana ollut sillä tasolla, mitä keskustalaiset olisivat toivoneet.
Hänen mukaansa keskustassa ei ollut harhakuvitelmaa siitä, että riidat hallituksen sisällä nostaisivat puolueen kannatusta.
– Joskus on maksettava hinta negatiivisena julkisuutena asioista, joita pitää luovuttamattomina arvoina omassa politiikassaan. Näyttää tämän mittauksen perusteella ilmeiseltä, että eivät riitelyt ja hässäkät puolueen kannatusta ole nostamassa, mutta emme myöskään ole sellaista kuvitelleet.
Saarikon mukaan yhtä suurta ristiriitaa kuin luonnonsuojelulaissa ei ole jäljellä olevissa lakipaketeissa, eikä keskusta siten ole lähtemässä hallituksesta ennen aikojaan. Suomi tarvitsee vakautta, ja vaalikausi on joka tapauksessa loppusuoralla, hän sanoo.
"Vielä ei ole liian myöhäistä"
Saarikko arvioi, että puolue olisi voinut viestiä kirkkaammin saavutuksistaan hallituksessa. Syytä olisi ollut myös taistella voimakkaammin mielikuvia vastaan, joita hallituksista aina syntyy. Se ei hänen mielestään ole välttämättä vieläkään liian myöhäistä.
Arvostelijat ovat kuittailleet keskustan olevan nykyisessä hallituksessa punavihreiden hallituspuolueiden apupuolue.
Keskustan kannattajia valuu etenkin kokoomukseen ja perussuomalaisiin. Saarikko sanoo, että kokoomuksen kanssa on yhteistä huoli julkisesta taloudesta.
– Keskeinen ero taas kilpistyy siihen, kehitetäänkö Suomea vain suurimpien kasvukeskusten vai koko Suomen näkökulmasta.
Keskustan kannatuksen syöksy alkoi jo Juha Sipilän porvarihallituksessa, jonka alkuaikoina huideltiin lähes 25 prosentissa, mutta vuoden 2019 eduskuntavaaleissa tulos jäi alle 14 prosenttiin.
Kannatus sukelsi alle 10 prosenttiin
Ylen puoluekannatusmittauksessa keskustan kannatus on ensimmäistä kertaa alle 10 prosentissa. Keskustan kannatus oli nyt 9 prosenttia, mikä on lähes 2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin marraskuun mittauksessa.
Taloustutkimuksen toteuttamat haastattelut on tehty marraskuun 7. päivän ja joulukuun 5. päivän välisenä aikana. Haastatteluaikana hallitus kiisteli saamelaiskäräjälaista, luonnonsuojelulaista ja luonnon ennallistamisesta. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo Ylen jutussa, että keskustan keskeinen rooli kiistoissa ei näytä ainakaan nostaneen puolueen kannatusta, "pikemminkin päinvastoin".
Erityisesti keskustan kannatus on vähentynyt 35–64-vuotiaiden ja varsinkin naisten joukossa. Turja arvioi kokoomuksen hyötyvän keskustan kannatuksen laskusta eniten.
Isoin kasvu kristillisdemokraateilla
Ykkösenä kyselyssä on edelleen kokoomus 24 prosentilla. Sen kannatus on noussut 0,1 prosenttiyksiköllä viime mittauksesta.
Sekä kakkosena olevan SDP:n että kolmosena tulevan perussuomalaisten kannatus on noussut 0,7 prosenttiyksiköllä. SDP:n kannatus on nyt 18,9 prosenttia ja perussuomalaisten 17,4 prosenttia.
Prosenttiyksiköissä mitattuna eniten kasvoi kristillisdemokraattien kannatus. Puolueen kannattajiksi ilmoittautui 4 prosenttia vastaajista, mikä on yhden prosenttiyksikön verran enemmän kuin edellisessä mittauksessa.
Taloustutkimus haastatteli mittaukseen yli 2 700:aa ihmistä, joista puoluekantansa ilmoitti reilut 1 900. Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.
Tutkimuksen virhemarginaali on korkeimmillaan 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.