Eduskunta on hyväksynyt luonnonsuojelulain muutoksen.
Osana käsittelyä täysistunto äänesti kansanedustaja Mai Kivelän (vas.) lausumasta lainsäädäntömuutoksen valmistelusta, joka koski suojeltuja uhanalaisia vesiluontotyyppejä. Lausuma hyväksyttiin äänin 91–58. Tyhjää äänesti neljä ja poissa oli 46 kansanedustajaa.
Viime viikolla äänestys asiasta muodostui pieneksi sekamelskaksi, kun usea kokoomuksen kansanedustaja kertoi äänestäneensä vahingossa väärin purojen suojeluun liittyneen pykälän kaatamiseksi. Petteri Orpo, Timo Heinonen ja Sari Sarkomaa kirjauttivat asiasta merkinnän pöytäkirjaan. Ilmoitus ei muuta äänestystulosta.
Tiistaina kaikki paikalla olleet kokoomuslaiset Heikki Auttoa lukuun ottamatta äänestivät Kivelän lausumaehdotuksen puolesta. Ehdotuksen takana olivat myös SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.
Voimaan ensi kesänä
Lakimuutoksen myötä nykyinen luonnonsuojelulaki vuodelta 1997 kumotaan, ja sen tilalle säädetään uusi luonnonsuojelulaki.
Muutos on ollut julkisen kiistelyn kohteena, sillä hallituspuolue keskusta poisti hallituksen esityksestä useita pykäliä oppositiopuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten tuella eduskuntakäsittelyn aikana.
Muista hallituspuolueista vedottiin turhaan keskustaan, jotta se olisi palannut hallituksen esityksen taakse. Esityksestä poistui esimerkiksi uhanalaisia luontotyyppejä koskeva kohta. Varsinkin ympäristöministerin salkkua hoitavasta vihreistä on lohduttauduttu, että lakimuutos silti parantaa luonnonsuojelun tilaa.
– Viime hetken heikennyksistä huolimatta tärkeä laki luontokadon pysäyttämiseksi on nyt hyväksytty, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kirjoitti lain hyväksymisen jälkeen Twitter-tilillään.
Ympäristöministeriön mukaan uutta laissa on esimerkiksi tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojelun vahvistaminen ja vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.
Ekologinen kompensaatio tarkoittaa hyvitystä, jonka voi suorittaa luonnonarvojen heikennettyä tietyssä paikassa taloudellisen toiminnan seurauksena. Hyvityksessä tuotetaan heikennystä vastaava lisäys toisella alueella.
Järjestelyn tavoitteena on sovittaa taloudellinen toiminta ja luonnonsuojelu yhteen siten, että lopputulos on ympäristön kannalta vähintään yhtä hyvä kuin ennen luontoa heikentävää toimintaa. Uudessa luvussa määritellään hyvittämisen kriteereitä, joiden täyttämistä vastaan suoritetusta hyvittämisestä voi saada merkinnän julkiseen rekisteriin.
Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan ensi vuoden kesäkuun alussa.
---
Juttu on julkaistu alun perin 13. joulukuuta ja sitä on korjattu 14. joulukuuta kello 18.38: Kokoomuksesta Kivelän lausumaehdotusta vastaan äänesti Heikki Autto. Aiemmin jutussa kerrottiin virheellisesti, että ainoana kokoomuslaisena ehdotusta olisi vastustanut Markku Eestilä.