Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) on saanut tänä vuonna yli 150 ilmoitusta potilasturvallisuuden vaarantumisesta päivystystoiminnassa.
– Tässä on merkittävää nousua. Se on moninkertainen määrä, jos verrataan vaikka aikaisempaa vuotta näistä ilmoituksista, sanoo ylitarkastaja Anne Lindfors-Niilola Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Ilmoitusten ja aiemman valvontatiedon takia Etelä-Suomen avi selvittää muun muassa sairaanhoitopiirien päivystysten hoitohenkilöstön mitoitusta ja rakennetta ja näistä johtuvia poikkeamia toiminnassa.
Henkilöstöpula näyttäytyy Lindfors-Niilolan mukaan koko terveydenhuollon palvelurakenteessa.
– Eli (se vaikuttaa) päivystysten lisäksi koko terveydenhuollon hoitoketjussa ja osastopaikkojen saatavuudessa sekä kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tai yleensä palveluasumisen paikkojen (saatavuudessa). Eli kyllä henkilöstöpula on koko palveluketjussa, Lindfors-Niilola sanoo.
Terveydenhuollossa on yleisesti pulaa etenkin kokeneesta hoitohenkilökunnasta.
– Toivomme varmasti kaikki, että kestäviä ratkaisuja tilanteen parantamiseksi löydetään. Valvontaviranomaisena pyrimme omalta osaltamme varmistamaan potilasturvallisuuden toteutumisen kaikissa tilanteissa ja tukemaan ja ohjaamaan terveydenhuollon palvelun järjestäjän toimintaa lain mukaiseksi, sanoo sosiaali- ja terveydenhuollon valvontayksikön päällikkö Niina Väkeväinen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta tiedotteessa.
Päivystysten valvonnasta tuloksia ensi vuonna
Etelä-Suomen avi selvittää siis parhaillaan alueensa kaikkien viiden sairaanhoitopiirin päivystysten organisaation tai palvelujärjestelmän toiminnan ja käytännöt sekä henkilöstön mitoituksen että rakenteen osalta.
– Päivystyksen valvonta on meillä otettu vireille ilmoituksiin perustuen oma-aloitteisesti elokuussa, Lindfors-Niilola kertoo.
Tuloksia selityksestä on hänen mukaansa odotettavissa ensi vuonna.
"Kyse pidemmän ajan kuluessa ilmaantuneesta ongelmasta"
Alueilla terveydenhuollon ensisijainen valvontavastuu on aluehallintovirastoilla. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) kuuluvat puolestaan laajakantoiset ja merkittävät asiat sekä koko valtakuntaa koskevat asiat.
– Terveydenhuollon kanteluasioissa on sellainen rajaus, että Valviralle kuuluvat asiat, missä potilas on kuollut terveydenhuollon puolella, ja aluehallintovirastot taas hoitavat kaikki sellaiset, missä ihminen kantelee omasta hoidostaan, sanoo Valviran sote-osaston ryhmäpäällikkö Kirsti Tolonen.
Ainakaan vielä Valviralle ei ole tullut tietoa, että päivystysosastojen ruuhkautumiset olisivat aiheuttaneet potilaiden kuolemia.
Päivystysosastojen ruuhkautuminen ei ole mikään yhtäkkinen ongelma, vaan merkkejä siitä on Tolosen mukaan ollut näkyvissä jo loppukesästä.
– Vaikuttaa siltä, että kyseessä on pidemmän ajan kuluessa ilmaantunut ongelma, eikä pelkästään päivystysten ongelma, vaan koko hoitoketjun ongelma. Siitä, että ihmiset eivät saa apua ongelmiinsa virka-aikana, ja sen takia asiat kasautuvat päivystyksiin.
Tilanteeseen vaikuttaa Tolosen mukaan monia muitakin asioita.
– Kyse ei ole sellaisesta ongelmasta, joka voitaisiin ratkaista pelkästään päivystyksessä.
Henkilöstöpula on yksi tilanteeseen vaikuttava tekijä. Eli ei ole tarpeeksi henkilöstöä jatkohoitoyksiköissä, joihin ihmisten pitäisi päivystyksistä siirtyä.
– Minulla ei mitään syytä uskoa, etteikö päivystyksissäkin olisi samalla tavalla henkilöstöpulaa, Tolonen sanoo.
Hän uskoo, että päivystysten ruuhkautumisessa piilee ainakin riski potilasturvallisuuden vaarantumiseen.
– Toki meille ei ole tullut esimerkiksi sellaisia tietoja, etteikö erittäin kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita pystyttäisi hoitamaan niin kuin pitääkin.
Nopeita ratkaisuja tuskin hyvinvointialueidenkaan myötä
Julkisuudessa on ollut tietoja myös siitä, että jatkohoitoon pääsyä olisi osaltaan viivyttämässä vuodepaikkojen puute.
– Paljon on vähennetty sairaalapaikkoja ajatellen vaikkapa terveyskeskussairaaloita ja terveyskeskusten vuodeosastoja. Niistähän on vähennetty viime vuosina todella reilulla kädellä paikkoja. Tämä alkaa nyt näkyä, Tolonen sanoo.
Kaiken kaikkiaan terveydenhuollon resursseja on hänen mukaansa varsinkin perusterveydenhuollosta vähennetty ja voimavaroja ohjattu erikoissairaanhoitoon.
– Näitten ratkaisujen seuraukset näkyvät nyt, Tolonen lisää.
Ensi vuonna toimintansa aloittavat hyvinvointialueet ovat hänen mukaansa hyvin ikävässä tilanteessa, kun niiden pitäisi saada asiat mahdollisimman nopeasti kuntoon.
Tähän asti kuntarajat ovat vaikeuttaneet potilaiden siirtoa kunnasta toiseen, mutta tämän toivotaan helpottuvan hyvinvointialueiden myötä.
– Täytyy kovasti toivoa, että siitä on apua, mutta nyt tuntuu siltä, että meillä ei ole paljon kuntia, joissa olisi parempi tilanne. Tilanne on aika huono koko Suomessa, mutta olemme toiveikkaita siitä, että sote-uudistus ja se, että tulee isommat yksiköt ja isommat hartiat kantamaan vastuuta auttaisi tähän tilanteeseen.
Tolonen sanoi kuitenkin pahoin pelkäävänsä, ettei nopeita ratkaisuja siitäkään tule.