Avatar: The Way of Water -elokuva on spektaakkeli, jolta odotetaan harvinaisen paljon. James Cameronin ohjaamasta tieteisfantasiasta ei ole tulossa ainoastaan yksi vuoden katsotuimmista, vaan mahdollisesti yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä elokuvista.
Haaveet eivät ole vain haikailua. Elokuva on ensimmäinen jatko-osa vuoden 2009 Avatarille, joka nousi kaikkien aikojen katsotuimmaksi elokuvaksi – ja rikkoi silloin Cameronin edellisen elokuvan Titanicin (1997) tekemän ennätyksen.
Titaniciin uuden Avatarin yhdistää paitsi elokuvantekijä, myös näyttelijä Kate Winslet. Tällä kertaa Cameron halusi hänet riutalla asuvan na'vi-meriklaanin johtajan Ronalin rooliin.
– Jim (James) sanoi, että meidän näyttelijöiden ei tarvitse tehdä sukelluskohtauksia itse. Tietysti halusin tehdä ne, Winslet kertoo lontoolaishotellissa.
Kuvaukset kestivät Winsletin osalta vain noin kuukauden, mutta hän harjoitteli niitä varten vapaasukellusta. Lopulta juuri Winsletin kyky pidättää hengitystä löi kaikki ällikällä.
Vapaasukellusta teini-iästä alkaen harrastanut Cameron näki Winsletin peittoavan omat sukelluksen keston ennätyksensä.
– Rakastan vettä ja olen hyvä uimari. En silti tiennyt, että minulla on tällaiset edellytykset sukeltaa, Winslet sanoo.
Näyteltyä animaatiota
Winsletin omia kasvoja tai kehoa ei nähdä Avatar: The Way of Waterissa lainkaan. Pandora-planeetan na'vit ovat kolmimetrisiä sinisiä humanoideja. Valkokankaalla ne ovat animaatiota.
Rooli on silti alusta loppuun fyysisesti näytelty. Ronalin jokainen liike, ele ja ilme ovat Winsletin. Ne on tallennettu liikkeenkaappaustekniikalla.
Winslet haluaa alleviivata, että tällaisessa näyttelemisessä käytetään nimenomaan koko kehoa.
– Kun Ronal hengittää, siinä minun olkapääni menevät ylös alas.
Todellisen fyysisen olemisen tallenne yhdistetään digitaaliseen kuvaan. Oikeastaan Avatar: The Way of Wateria voisi kutsua kokonaisuutenakin animaatioelokuvaksi. Jopa kuvissa nähtävä vesi on 95-prosenttisesti toteutettu tietokoneella. Teknologia mahdollistaa fotorealistisina ja näyttelijän työn nyanssit säilyttäen asioita, joita ei voi olla. Itse kuvaaminen oli silti myös fyysisesti haastavaa. Esimerkiksi vesijaksot kuvattiin oikeasti vedessä, jotta veden vastus näyttäisi aidolta.
– Eikä lentävällä kalalla ratsastaminen ole helpointa maailmassa.
Winslet ei näytellessään tiennyt, miltä hänen roolihahmonsa tulee näyttämään elokuvassa.
– Minulle syntyi hänestä erilainen käsitys, kuin mitä Ronal lopulta on. Ajattelin, että hän on lihaksikas, mutta vakava, Winslet kertoo.
– Mutta hän on myös elegantti ja seksikäs. Hänen voimansa tulee kehosta. On fantastista, miten hahmon läsnäolo on luotu.
Kone ei korvaa ihmistä
Liikkeenkaappaustekniikalla on luotu elokuvahahmoja 2000-luvun alusta asti, mutta sitä ei ole aiemmin käytetty niin kattavasti elokuvan hahmoille kuin uudessa Avatarissa. Winslet ei kuitenkaan usko tekniikan näin laajan käytön yleistyvän.
– Se on niin haastavaa. Elokuvantekijän tulee olla äärimmäisen taitava. Ja Jim on paras.
Eikä Winslet usko näyttelijöiden olevan uhattuna simulaation ja animaation aikana, päinvastoin.
– Joskus oikeasti pelättiin, että näyttelijän työstä tulee turhaa, kun virtuaalinäyttelijät valtaavat alaa. Siitä oli pieni paniikkikin.
Oikea näyttelijä tarvitaan luomaan tunteet ja inhimilliset nyanssit, joista katsoja saa kiinni ja jotka saavat uppoamaan tarinaan. Niiden sävykirjoa ei tekoäly uhkaa.
– Näyttelijä saa yleisön tuntemaan tietyllä tavalla. Näytteleminen on tunteiden manipulaatiota ja tarinan kuljettamista, Winslet pohtii.
– Näyttelijällä on etuoikeus vaikuttaa tarinankerronnan tärkeänä osana. Mikään ei ole sen veroista, ja me kaikki haluamme nähdä hyvää näyttelemistä.
Avatar: The Way of Water -elokuva tuli vastikään teattereihin Suomessa.
Winslet on myös Vilijonkka
Näyttelijä Kate Winsletillä on tuore Suomi-yhteys. Hänet kuultiin uuden Muumilaakso-televisiosarjan englanninkielisen version kahdella ensimmäisellä kaudella Vilijonkkana. Kolmannella kaudella hänet korvasi Teresa Gallagher. Suomeksi roolin teki Kristiina Halttu.
Näyttelijä havaitsee Avatar-maailman ja Muumilaakson välillä oitis yhteyden.
– Perhe, tietenkin. Kummassakin tarinakehyksessä aivan keskeinen teema on perhe ja perhesiteet, Winslet sanoo.
Pesti animaatiosarjassa on ohi, mutta Tove Janssonia Winslet ei tule unohtamaan.
– Eräs ystäväni nimesi taannoin lapsensa Toveksi. Se on kaunis nimi.