Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ukraina pelkää Venäjän suunnittelevan uutta hyökkäystä Kiovaan vuoden alussa – asiantuntijan mukaan lännen aseavun jarruttelu vain pitkittää Ukrainan sotaa

Lukuisat maat ovat toimittaneet Ukrainalle aseistusta koko sodan ajan, jotta se voi puolustautua Venäjän hyökkäyssotaa vastaan.

Samalla Ukraina on toistuvasti sodan aikana pyytänyt lisää tehokkaampia aseita. Pyynnöt ovat lisääntyneet, kun Venäjä on pommittanut syksyn aikana monia ukrainalaisia kaupunkeja ja tuhonnut näiden sähkönjakelujärjestelmiä. YK:n mukaan Venäjä on tuhonnut peräti puolet Ukrainan energiajärjestelmistä.

Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyi on kertonut Economistille, että Ukraina pelkää Venäjän suunnittelevan hyökkäystä Kiovan suunnalla alkuvuodesta. Samassa haastattelussa hän kertoi Ukrainan tarvitsevan muun muassa 300 tankkia tuleviin taisteluihin.

– En epäile hetkeäkään, etteivätkö he yrittäisi toista kertaa Kiovaan, hän totesi lehdelle.

Ukraina on kaivannut muun muassa ilmatorjunta-aseita. Viimeksi eilen pääkaupunki Kiovaan ammuttiin nelisenkymmentä ohjusta, mutta Ukrainan ilmatorjunta onnistui pudottamaan lähes ne kaikki.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan Kristi Raikin mukaan Venäjä käyttää kaiken voiman mikä sillä on ja Venäjän voi ajaa ulos Ukrainasta vain voimaa käyttäen. Lännen aseapuun on vaikuttanut kuitenkin koko ajan eskalaation pelko.

– Ukrainan näkökulmasta on tietysti todella valitettavaa, että aseapua on rajoitettu eskalaation pelon takia, koska sehän on vain pitkittänyt sotaa.

"Kätemme ovat sidotut"

Eniten Ukrainaa on tukenut Yhdysvallat. Maa on lahjoittanut Ukrainalle muun muassa ilmatorjuntaohjuksia. Viime aikoina on myös uutisoitu, että Yhdysvallat olisi valmistellut tehokkaiden Patriot-ilmatorjuntajärjestelmien toimittamista. Asiasta on uutisoinut muun muassa Politico. Syksyllä Yhdysvallat toimitti Ukrainaan Nasams-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä.

Ennen tätä Ukrainan ilmapuolustus Venäjän ohjushyökkäyksiä vastaan on ollut pitkälti neuvostoaikaisten S-300-ilmatorjuntaohjusten varassa.

Samalla osa länsimaista on edelleen korostanut neuvotteluratkaisua ja diplomatiaa. Aseiden viennille on asetettu myös rajoituksia, ja esimerkiksi Yhdysvallat rajasi keväällä ulos sellaiset rakettijärjestelmät, joiden kantama ulottuisi Venäjän puolelle rajaa. Osan asejärjestelmistä Ukraina on saanut vain lupaamalla, ettei se ammu Venäjän puolelle.

Tämä on käytännössä johtanut siihen, että esimerkiksi Itä-Ukrainassa Harkovassa Ukrainan puolustusvoimat eivät ole voineet tulittaa Venäjän puolelle rajaa, josta taas on tulitettu kohti Harkovan seutua jatkuvasti. Tämän vuoksi iskut ovat voineet jatkua. Asiasta raportoi muun muassa Wall Street Journal kesäkuussa.

– Kätemme ovat sidotut. Jos meillä olisi lupa, olisimme nähneet tuloksia jo kauan sitten, totesi tykistökomentaja Jevhen Tonitsa lehdelle.

Asiantuntijan mukaan ydinaseen käyttö yhä epätodennäköistä

Suurin syy eskalaation pelolle on ollut pelko Venäjän ydinaseesta.

– Sitä on pelätty, että voisiko Venäjä turvautua siihen, jos tilanne menee oikein huonoksi taistelukentällä. Ja Venäjä on myös käyttänyt tätä ydinaseen uhkaa avoimesti, Raik sanoo.

Hänen mukaansa länsi ei myöskään viestinyt tarpeeksi tiukasti sodan alkukuukausina, että ydinaseen käytöstä missä tahansa muodossa olisi vakavia seurauksia Venäjälle. Viesti on välittänyt Raikin mukaan vasta alkusyksystä, mikä on myös hillinnyt Venäjän intoa käyttää uhkailua.

– On hyvin epätodennäköistä, että Venäjä turvautuisi ydinaseen käyttöön. Sillä olisi valtavat riskit Venäjälle itselleen, eikä se edistäisi sen tavoitteita saada Ukraina haltuun. Eli sitä on syytä pitää hyvin epätodennäköisenä.

Länsi-Euroopan viestit ongelmallisia Venäjän naapurimaiden kannalta

Samaan aikaan osa länsimaista on korostanut edelleen eskalaation välttämisen tärkeyttä.

Erityisesti Ranska ja Saksa ovat saaneet kritiikkiä ristiriitaisista viesteistään. Ne ovat toimittaneet Ukrainalle aseistusta, mutta myös viestineet eskalaation välttämisen tärkeyttä. Molemmat ovat toivoneet, että Venäjä saataisiin vielä neuvottelupöytään.

Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on todennut, että Putinia ei tulisi "nöyryyttää", jotta sotaan saataisiin diplomaattinen ratkaisu. Molemmat ovat edelleen näyttäneet olevan toiveikkaita siitä, että Vladimir Putinin johtaman Venäjän kanssa voitaisiin vielä neuvotella.

– Ranskan ja Saksan näkemys on edelleen se, että he haluaisivat mahdollisimman pian neuvottelupöytään ja olisivat valmiita jonkinlaiseen kompromissiratkaisuun, jossa Venäjä ei kokisi selvää tappiota, vaan saisi myönnytyksiä, Raik sanoo.

Tämä näkemys eroaa huomattavasti esimerkiksi Baltian maiden ja Puolan näkemyksistä.

– Tämä, että oltaisiin valmis neuvotteluihin ja myönnytyksiin, ja nähdään jopa mahdollisena, että Putinin hallinnon kanssa voitaisiin neuvotella Euroopan turvallisuusratkaisuista, niin kyllähän se on Venäjän naapurivaltioiden kannalta hyvin ongelmallinen idea. Se tarkoittaisi juuri sitä, että Venäjälle välittyisi juuri se viesti, että se voi voimankäytöllä saavuttaa jotain tavoitteita.

Pahimmillaan olisi todennäköistä, että Venäjä jopa yrittäisi jatkaa omien geopoliittisten tavoitteidensa ja etupiirin laajentamista.

– Siksi on tärkeää, että Venäjä kärsii selvän tappion Ukrainassa, se laittaisi pisteen joksikin aikaa Venäjän ambitioille, Raik uskoo.

"Pitää vahvistaa pelotetta ja puolustuskykyä Venäjää kohtaan"

Raik itse näkee, että Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin tulevaisuuden kannalta keskeistä on läntisten rakenteiden, EU:n ja Naton vahvistaminen. Tähän Euroopassa onkin lähdetty Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksien myötä.

– Sitä työtä tulee jatkaa niin kauan kuin Venäjä jatkaa omaa aggressiivista toimintaansa. Pitää vahvistaa pelotetta ja puolustuskykyä Venäjää kohtaan. Niiden tulee olla uskottavia, jotta sota ei leviä Ukrainasta Venäjän ja Naton väliseksi sodaksi.

Konflikteihin erikoistunut kansalaisjärjestö Crisis Group taas on arvioinut, että vaikka lännen kannattaa yrittää välttää suoraa yhteenottoa Venäjän kanssa, neuvottelupöytiin kiiruhtaminen ei nyt ole järkevää. Tulevaisuudessa taas voi olla.

– Paras vaihtoehto Ukrainan kumppaneille on, että he jatkavat samalla tiellä kuin aiemmin. Heidän pitäisi pitää yllä sitä tukea, jota Ukraina tarvitsee, ja samalla pyrkiä välttämään kaikin tavoin suora yhteenotto, joka voisi johtaa ydinaseiden käyttöön, järjestön analyysissa todetaan.

– Mutta joka tapauksessa tulitauon puskeminen nyt ei ole järkevää. Taistelukenttien dynamiikka tulee määrittämään sen, koska osapuolet haluavat palata neuvottelupöytiin. Samalla lännen tulisi pitää vaihtoehdot avoimina, Crisis Group totesi.

Ukraina taistelee, teki länsi mitä teki

Raikin mukaan erityisesti Länsi-Euroopan maille on ollut vaikeaa asennoitua siihen, että edessä voi olla vielä vuosien vastakkainasettelu Venäjän kanssa – etenkin, kun Venäjä ei uhkaa niiden omaa turvallisuutta samalla tavalla kuin naapurimaidensa.

Vastakkainasettelun jatkumiseen olisi kuitenkin syytä varautua.

– Kun sota Venäjän kanssa alkoi, oletus oli, että Ukraina häviää nopeasti. Niin ei kuitenkaan käynyt. Nyt sota jatkuu. Mitä enemmän länsi tukee Ukrainaa, sitä nopeammin voidaan päästä kohti ratkaisua. Lisäksi pitää tehdä jatkuvasti työtä, että vahvistamme yhteistä politiikkaa EU:ssa ja Natossa, Raik toteaa.

Ennen kaikkea on tärkeää tajuta, että Ukraina puolustaa maataan, teki länsi sitten mitä teki. Niin Ukraina kuin Venäjäkin uskovat voittavansa taistelun sotimalla, eivätkä ne ole siksikään halukkaita etsimään diplomaattista ratkaisua.

– Ukrainahan on joka tapauksessa hyvin päättäväinen ja taistelee. Ja vaikka lännen tuki loppuisi, he silti jatkaisivat taistelua. Jos he saisivat enemmän aseistusta, jolla he voisivat vapauttaa miehitettyjä alueitaan, niin se tarkoittaisi, että sota loppuisi nopeammin, Raik sanoo.