Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi maanantaina, ettei Venäjällä ole minkäänlaista kiinnostusta vallata Valko-Venäjää.
– Venäjällä ei ole mitään kiinnostusta vallata ketään. Eihän siinä olisi mitään järkeä, Putin sanoi vastatessaan toimittajan kysymykseen asiasta. Putinin mukaan kyseessä ovat vain pahantahtoiset huhut.
Sen sijaan Putin ylisti "läheisten liittolaisten ja strategisten kumppanien yhteistyötä".
– Meitä yhdistävät yhteinen historia ja yhteiset arvot. Yhdessä vastustamme epäystävällisten maiden pakotteita, ja teemme sen luottavaisesti ja tehokkaasti, sanoi Putin.
Valko-Venäjää itsevaltaisesti johtava Aljaksandr Lukashenka yhtyi hänkin ylistykseen.
– Venäjä ei pääse mihinkään ilman meitä, emmekä me voi tehdä mitään ilman Venäjää. Kykenemmekö suojelemaan itsenäisyyttämme ja suvereniteettiamme ilman Venäjää? Emme, Lukashenka vakuutti.
Putin vieraili Valko-Venäjällä maanantaina ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2019.
Lukashenka on toistuvasti sanonut, ettei aio lähettää joukkoja Ukrainaan. Valko-Venäjä on kuitenkin sallinut venäläisjoukkojen käyttää alueitaan Ukrainaan suuntautuviin hyökkäyksiin.
Interfax: Venäjä järjestää uusia sotaharjoituksia Valko-Venäjällä
Vain tunteja ennen Putinin ja Lukashenkan tapaamista Venäjän Interfax-uutistoimisto kertoi Venäjän joukkojen aikovan järjestää sotaharjoituksia Valko-Venäjällä. Venäjän puolustusministeriötä siteerannut Interfax ei kertonut, milloin ja missä harjoitukset pidetään.
Viime viikolla Britannian tiedustelupäivityksessä kerrottiin myös, että Valko-Venäjällä oli aloitettu taisteluharjoitukset, minkä lisäksi Venäjä lähetti maahan reserviläisjoukkoja. Harjoituksia ei kuitenkaan järjestetty lähellä Ukrainan rajaa vaan maan luoteisosassa.
Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja arvioi kuitenkin viime viikolla STT:n haastattelussa, että Lukashenka ymmärtää itsekin, että joukkojen lähettäminen olisi hänelle "poliittinen itsemurha". Tsihanouskajan mukaan selvä enemmistö valkovenäläisistä vastustaa sotaa Ukrainassa.
Yhdysvaltalainen Institute for the Study of War (ISW) -ajatushautomo on arvioinut, että Venäjä saattaa yrittää uutta hyökkäystä Ukrainassa tulevan vuoden alussa, kun pakkaskausi tekee maasta kantavampaa kalustolle. ISW:n mukaan hyökkäys ei todennäköisesti muuttaisi sodan kulkua, koska Venäjällä ei ole heikoilla joukoillaan kykyä vallata merkittäviä alueita lähikuukausina.
Halla-aho: Lukashenka yrittää välttää osallistumista Ukrainan sotaan
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) arvioi Aljaksandr Lukashenkan pyrkivän yhä kaikin keinoin välttämään Valko-Venäjän suoran osallistumisen sotaan Ukrainassa. Halla-ahon mukaan Lukashenka ottaisi sotaan lähdöllä valtavan riskin, koska asevoimat ovat tällä hetkellä hänen ainoa turvansa kotimaassa – eikä asevoimienkaan uskollisuus ylipäällikölleen ole välttämättä kovin syvää.
– Mutta missä määrin Lukashenka on vallassa omassa maassaan ja missä määrin hän tekee vain sitä, mitä Putin käskee, on sitten toinen kysymys – siihen on mahdotonta vastata, Halla-aho kommentoi STT:lle maanantaina.
Ukrainaa tukeneissa länsimaissa erityisesti Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat toistuvasti pitäneet esillä tarvetta mahdollisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa. Halla-ahon mukaan tällaiset puheet ovat vaarallisia, koska ne luetaan Moskovassa hiljaisina signaaleina lännen kestokyvyn loppumisesta.
– Se kannustaa Putinia ajattelemaan niin, että jos jaksetaan vielä vähän aikaa pommittaa (Ukrainaa), niin sitten selkäranka katkeaa. Luulen, että tällaiset puheenvuorot ovat omiaan vain pidentämään sotaa, Halla-aho sanoo.
Ukrainalle lännestä annettavan aseavun ja muun tuen jatkumisen osalta Halla-aho on kuitenkin jossain määrin toiveikas. Hänen mukaansa länsimaat ovat sijoittaneet Ukrainaan jo niin paljon poliittista ja muuta pääomaa, että niiden on enää hyvin vaikea sallia Venäjän voittoa.
– Luulen, että se on poliittisesti aika sietämätön ajatus, Halla-aho sanoo.
Putinin mahdollisesta kasvojen menetyksestä on puhuttu paljon, mutta Venäjän voittaessa myös länsi menettäisi kasvonsa.
– Se johtaisi paljon nykyistä vaarallisempaan maailmaan, Halla-aho ennustaa.