Niin sanottuun Viestikoekeskus-asiaan liittyvä tietovuototutkinta on osittain lopetettu. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen rajoittamispäätös koskee epäiltyä turvallisuussalaisuuden paljastamista.
Tutkinnassa entisen tiedustelupäällikön Georgij Alafuzoffin epäiltiin luovuttaneen Helsingin Sanomien toimittajalle joulukuussa 2014 muistitikun, joka sisälsi tietoja Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salaisista seikoista.
Apulaisvaltakunnansyyttäjän päätöksen mukaan epäily liittyi tilanteeseen, jossa toimittaja haastatteli Alafuzoffia. Tilanteessa mukana ollut todistaja on kertonut antaneensa toimittajalle Alafuzoffilta saamansa muistitikun, jolle toimittajan muistiinpanot tallennettiin.
Alafuzoff on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen. Hän on sanonut, ettei muista haastattelutilanteen yksityiskohtia eikä muistitikun antamista toimittajalle.
– Todistajan mukaan muistitikulla ei ollut näkynyt tiedostoja, kun toimittaja oli saanut sen käyttöönsä. Muistitikulta voi kuitenkin olla palautettavissa siitä aiemmin poistettuja tiedostoja, päätöksessä sanotaan.
STT on aiemmin kertonut Alafuzoffiin kohdistuvasta epäilystä ja siitä, että salaisten sotilastiedustelutietojen epäillään vuotaneen HS:lle jo vuonna 2014. Lehden Viestikoekeskus-uutisointia joulukuussa 2017 koskevassa oikeudenkäynnissä syytetty toimittaja Tuomo Pietiläinen haastatteli tuolloin Brysselissä Alafuzoffia. Pietiläinen kiistää muiden syytettyjen toimittajien tavoin syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä.
"Tutkinnassa on laajempia kysymyksiä"
Apulaisvaltakunnansyyttäjä katsoo, ettei nyt rajoitettua tutkintaa jatkamalla olisi saatu näyttöä Alafuzoffin epäillystä turvallisuussalaisuuden tahallisesta paljastamisesta. Tuottamuksellisen, eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon, syyteoikeus taas on vanhentunut jo vuonna 2019.
– Vaikka kaikki epäillyn rikoksen selvittämiseksi kohtuudella vaadittavat ja tehtävissä olevat esitutkintatoimet suoritettaisiin, tulisin varsin todennäköisesti jättämään syytteen nostamatta sillä perusteella, ettei rikoksen tahallisuudesta ole näyttöä, Rappe toteaa päätöksessään.
Rappe sanoo STT:lle, että nyt rajoitettu tutkinta ei ole kokonaisuuden kannalta kovin merkittävä.
– Nyt esitutkinnan rajoittamisratkaisulla päätetty haara oli kokonaisuudessa sivurönsy, joka tuolla keinoin hoidettiin pois päiviltä. Asiallisesti tutkinnassa on laajempia kysymyksiä kuin mitä tämä nyt tekemäni rajoittamispäätös koskee. Se todella koski vain tuota yhtä tapahtumaa.
Esitutkinta siirtynee syyttäjälle vuodenvaihteen jälkeen
Rappe on aiemmin kritisoinut tietovuototutkinnan kestämistä. Hän huomauttaa, että nyt rajoitetun nimikkeen epäilty teko tapahtui jo vuonna 2014. Tutkinta alkoi vuoden 2017 joulukuussa, jolloin vanhenemiseen oli enää pari vuotta aikaa.
– Nyt käsillä olevan tuottamuksellisen tekomuodon vanhentumiseen ei mielestäni kauheasti liity tällaista moitearvostelua, koska aikaa oli alun perin varsin vähän.
Keskusrikospoliisin (KRP) tiedotteessa kerrotaan, että asiassa on tutkittu myös virkasalaisuuden rikkomista, jonka syyteoikeus on vanhentunut.
Esitutkintaan liittyy vielä toisia rikosepäilyjä, joiden tutkinta jatkuu KRP:ssä. Tutkinnanjohtaja Ari Juottonen ei kommentoi STT:lle, millä rikosnimikkeillä tutkinta jatkuu. Tiedossa ei ole myöskään, epäilläänkö kesken olevassa tutkinnassa Alafuzoffia, muita henkilöitä vai häntä muiden henkilöiden kanssa. Myöskään Rappe ei kommentoi kesken olevan tutkinnan seikkoja.
Rappen mukaan tutkinta on siirtymässä syyttäjän pöydälle vuodenvaihteen jälkeen. Syyteharkinta pyritään tekemään joutuisasti, hän sanoo.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.