Suomalaisessa terveydenhuollossa voitaisiin säästää todennäköisesti suuriakin määriä aikaa ja rahaa, jos lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia olisi nykyistä enemmän ja heidän erikoisosaamistaan hyödynnettäisiin työpaikoilla aiempaa paremmin. Koulutusmääriä lisäämällä hoitajia voitaisiin myös saada arvioiden mukaan pidettyä paremmin alalla.
Esimerkiksi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä tehdyn laskelman mukaan virtsatietulehduksen saaneen naisen hoidon kustannukset karkeasti ottaen puolittuvat, jos antibioottikuurin määrää puhelimitse suoraan hoitaja sen sijaan, että myös lääkäri käyttää työaikaansa potilaan hoitoon.
Vaikka yksittäisen potilaan kohdalla säästö voi olla vain joitakin kymppejä, suurilla potilasmäärillä rahaa säästyy helposti jopa tuhansia euroja. Samalla lääkärin aikaa vapautuu muihin töihin.
– Jos virtsatieinfektiopotilaita on vaikkapa 200 ja jokaisen osalta säästyisi 10 minuuttia lääkärin työaikaa, se tarkoittaa, että lääkäri voisi vastaanottaa 100 potilasta 20 minuutin ajan, sanoo johtava asiantuntija Johanna Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Hän toimii myös hoitajien rajattua lääkkeenmääräämiskoulutusta koordinoivan korkeakouluverkoston puheenjohtajana.
Heikkilä nostaa esiin myös esimerkin ehkäisyvalmisteista ja niitä koskevasta mahdollisesta säästöpotentiaalista.
– Suomessa on 20–34-vuotiaita naisia noin 491 500. Moniko heistä käyttää ehkäisyvalmisteita? Jos kaikkien näiden reseptit uusittaisiin joka toinen vuosi sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisvastaanotolla, montako sairaanhoitajaa tarvittaisiin ja paljonko lääkärityöaikaa säästyisi? Ihan huikeista summista puhutaan, hän kuvailee.
Lääkelistaa on laajennettu
Suomessa on koulutettu lääkkeitä määrääviä hoitajia vuodesta 2011 lähtien. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan terveydenhuollon ammattihenkilörekisterissä Terhikissä oli tämän kuun puolivälin tienoilla 684 sairaanhoitajaa, joilla oli rajattu oikeus määrätä potilaille lääkkeitä.
Valtio on yrittänyt vauhdittaa niin kutsuttua reseptihoitajatoimintaa viime vuosina usealla tavalla. Kunnille ja kuntayhtymille on maksettu vuodesta 2019 lähtien 4 900 euron koulutuskorvausta hoitajien erikoispätevyydestä, ja vuoden 2019 keväästä alkaen lääkkeitä määräävät hoitajat ovat voineet toimia terveyskeskusten avovastaanottojen ja sairaanhoitopiirien yhteispäivystysten ohella myös kotisairaanhoidossa ja sairaaloiden poliklinikoilla. Samalla hoitajien rajattu reseptioikeus laajeni osittain myös yksityiselle puolelle eli sellaisiin terveydenhuollon avopalveluihin, joita yksityiset yritykset tuottavat sopimuksen pohjalta julkiselle sektorille.
Näiden lisäksi lääkelistaa on laajennettu. Sepelvaltimotauti, rasitusrintakipu ja keuhkoahtaumatauti lisättiin kokonaan uusina tautiryhminä lääkelistauksiin vuoden 2020 alusta. Lääkevalikoimaan myös täydennettiin muun muassa kipu-, allergia-, astma- ja diabeteslääkkeitä sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Kokonaisvalikoima onkin nykyisin varsin laaja.
Edellä mainittujen muutosten valossa lääkkeiden määräämiseen oikeutettujen hoitajien kokonaismäärä vaikuttaa ainakin ulkopuolisesta edelleen varsin pieneltä, etenkin, kun valtio nimenomaisesti korvaa koulutuksen kustannukset eivätkä ne enää mene työnantajan tai hoitajan omasta pussista. Oikeuksien haltijoiden määrä on myös erittäin pieni, jos ajatellaan, että sairaanhoitajien ammateissa työskentelee Suomessa lähemmäs 80 000 ihmistä.
– Määrä on kyllä pieni, mutta se on ollut noususuuntainen. Kun viidestäkymmenestä hoitajasta on tultu kymmenen vuoden aikana yli kymmenkertaiseen määrään, niin luku on sinänsä ihan kohtuullinen, sanoo lääkintöneuvos Vesa Jormanainen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).
Koulutuslupa voi olla kiven alla
Heikkilän mukaan etenkin valtion maksama korvaus vauhditti lääkkeenmääräämiskoulutukseen hakeutumista, mutta sitten iski korona. Hoitajat tarvittiin tiiviisti hoitotyöhön. Myös valtaisa sote-uudistus eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen siirtyminen kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ensi vuoden alusta on heijastunut kouluttamiseen.
– Sairaanhoitajat haluaisivat hakeutua koulutukseen ja edetä urallaan, mutta haasteena on, että tämän päivän työnantaja, jonka pitäisi antaa lupa koulutukseen, ei olekaan enää ensi vuoden alussa nykyisessä asemassa, Heikkilä sanoo.
Heikkilän mielestä työnantajapuolella katseen pitäisi suuntautua tulevaisuuteen myös sen osalta, millainen merkitys lääkkeitä määräävillä hoitajilla on palvelujärjestelmän kannalta. Osassa tulevista hyvinvointialueista on hänen mukaansa tehty hyviä suunnitelmia ja analysoitu tilannetta osana tulevaisuuden sote-keskusohjelmaa, mutta sitten on monta hyvinvointialuetta, joilla ei ole edes kokonaiskäsitystä siitä, kuinka paljon lääkkeitä määrääviä hoitajia on ja missä.
Esimerkkeinä hyvästä työstä Heikkilä nostaa esille Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Eksoten. Esimerkiksi Essotessa on ollut erillinen hanke rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden paremmasta hyödyntämisestä Etelä-Savossa, ja sitä on johtanut asiantuntija Elisa Lajunen.
Ongelmana on myös se, etteivät kaikki esimiehet edelleenkään tiedä, että valtio ylipäätään maksaa korvausta koulutuksesta, joka koskee hoitajien rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta. STM:n Jormanainen sanoo, että myös hänellä on samanlainen käsitys asiasta kuin Heikkilällä.
"Hoitoonpääsy on nopeutunut"
Vuodenvaihteessa toimintansa aloittavilla 21 hyvinvointialueella työskentelee hyvin erilaisia määriä hoitajia, joilla on mahdollisuus tutkia potilaita itsenäisesti ja tarvittaessa kirjoittaa myös reseptejä. Heikkilän tekemien laskelmien mukaan määrällisesti eniten rajattuja lääkkeenmääräämisoikeuksia oli viime vuoden syksyllä Keski-Suomessa, 73. Toista ääripäätä edusti tuleva Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, jossa oikeuksia ei ollut lainkaan. Kun määriä suhteutetaan asukaslukuun, tilasto näyttää toisenlaiselta. Tällöin hyvinvointialueista pienin eli Keski-Pohjanmaa nousee kärkeen 4,7 oikeudella 10 000 asukasta kohti.
Esimerkiksi Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä työskentelee tällä hetkellä 29 lääkkeitä määräävää hoitajaa, joista terveysasemilla on 20 ja loput erikoissairaanhoidon puolella. Johtajaylihoitaja Mari Kuusiston mukaan reseptihoitajista on ollut selkeää hyötyä.
– Hoitoonpääsy on nopeutunut, kun reseptihoitajat pystyvät poimimaan esimerkiksi erikoissairaanhoidon päivystyksessä jonosta niitä potilaita, jotka muutoin jonottaisivat lääkäreiden vastaanotolle. Terveysasemilla hoitajat ovat ottaneet vastaan myös erilaisia vuosikontrolleihin tulevia asiakkaita, kuten keuhkoahtauma-, verenpaine- ja kolesterolipotilaita, joilla on ollut lääkärin määräämä hoitosuunnitelma. Kyllä tämä selkeästi helpottaa lääkäreiden työkuormaa, Kuusisto kertoo.
Hänen mukaansa hoitajia ei ole kuitenkaan esimerkiksi erikoissairaanhoidossa vielä niin montaa, että heitä saataisiin kaikkiin vuoroihin.
Kuusiston mukaan hoitajapula on vaikuttanut siihen, ettei lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia ole pystytty kouluttamaan kuin korkeintaan muutamia kerrallaan. Valtion koulutuskorvauksella on kuitenkin ollut positiivinen vaikutus.
– Näitä hoitajia voisi olla meillä enemmän, mutta olemme kuitenkin aika tyytyväisiä kokonaistilanteeseen. Kun ihmiset vaihtavat esimerkiksi työpaikkaa, niin aina tulee tarvetta uusille hoitajille, Kuusisto sanoo.
Etävastaanotto askel eteenpäin
Sekä Heikkilä että Kuusisto katsovat, että lääkkeitä määrääville hoitajille pitäisi saada mahdollisuus etävastaanottoon. Tällä hetkellä tilanne on se, että toisin kuin lääkäreille, hoitajille ei sallita etävastaanottoja muissa tilanteissa kuin virtsatieinfektioissa, joissa reseptin kirjoittaminen on mahdollista tietyin edellytyksin puhelimitse. Korona-ajan myötä video- ja chat-vastaanotot lisääntyivät yleisesti ottaen huomattavasti.
– Tämä varmasti sujuvoittaisi toimintaamme entisestään, jos hoitajille sallittaisiin etävastaanotot, eikä päivystyksissä tai muuallakaan jonotettaisi turhaan, Kuusisto sanoo.
STM:n Jormanainen ei tiedä, että etävastaanottolaajennuksesta olisi ollut keskustelua. Sen sijaan hän katsoo, että lääkkeitä määräävien hoitajien käyttöä ja tilannetta olisi hyvä yleisemmin selvittää, jotta saataisiin ylipäätään tilannekuva siitä, miltä kokonaisuus tällä hetkellä näyttää.