Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on Suomessa kohonnut autismiriski, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Uuden lastensairaalan autismiyksikön vaikeasti autistisista potilaista suuri osa on maahanmuuttajataustaisia, Helsingin yliopistollinen sairaala (Hus) kertoo tiedotteessaan.
Husin mukaan Uuden lastensairaalan Päiväkeskus Vuorella vaikeasti autistisista potilaista vain seitsemällä prosentilla molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Itse potilaista 90 prosenttia on kuitenkin syntynyt Suomessa.
Suurin autismiriski on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien Suomessa syntyneillä lapsilla. Heidän riskinsä saada vaikea autismikirjon häiriö on tutkimuksen mukaan noin 50-kertainen verrattuna kantasuomalaisten äitien lapsiin.
Husin mukaan varmuutta ilmiön aiheuttajasta ei ole.
– Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä. Kyseessä on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti merkittävä asia, joka edellyttää lisätutkimusta, sanoo lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma tiedotteessa.
Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta. Suomessa on aiemmin todettu D-vitamiininpuutoksen olevan yleistä maahanmuuttajanaisilla.
Jolman mukaan vaikeasti autistisen ja kehitysviiveisen lapsen vanhemmuus on haastavaa etenkin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Perheet tarvitsisivatkin Jolman mukaan tukea tilanteeseen.
Syynä ei ole yksittäiseen lähtöalueeseen liittyvä geneettinen riski
Tutkimuksessa kerättiin vuosina 2019–2020 vuoden ajalta kaikkien lähes 500:n autismi- ja kehityshäiriö-päiväkeskuksessa käyneiden 3–6-vuotiaiden potilaiden tiedot. Potilaiden vanhemmat olivat kotoisin 75 eri maasta. Korkean autismiriskin taustalla ei tutkimuksen mukaan siten voi olla yksittäiseen lähtöalueeseen liittyvä geneettinen riski.
Husin mukaan maahanmuuttajataustaisten lasten yliedustus autismiyksikön potilaissa ei johdu siitä, että heistä tehtäisiin muita herkemmin lähetteitä. Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista on tehty lähetteitä lievemmin perustein ja nuorempina kuin maahanmuuttajataustaisista.
Myöskään suomen kielen taidon puutteellisuuteen tai kulttuurieroihin liittyvät tekijät eivät Husin mukaan selitä ilmiötä. Päiväkeskukseen keskimäärin kolmen vuoden iässä lähetettäessä lapset eivät tyypillisesti puhuneet tai osoittaneet ymmärtävänsä mitään kieltä, tiedotteessa kerrotaan.