Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hallitus saa kyselyssä eniten kiitosta ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidosta

Suomalaiset arvioivat pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen onnistuneen parhaiten ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä toimissa koronaviruksen taltuttamiseksi, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuksesta.

Näiden asioiden hoidosta noin kaksi kolmesta vastaajasta antoi hallitukselle erittäin tai melko hyvän arvosanan tutkimuksessa, jossa kysyttiin yhteensä neljästätoista asiasta. Yli kaksi viidestä antoi hallitukselle vastaavasti kiitosta myös työllisyyden hoidosta sekä hallitustyöstä kokonaisuudessaan.

Eniten kritiikkiä kyselyssä saivat hallituksen työ hintojen nousun hillitsemiseksi ja maan talouden hoito. Hintojen nousun hillitsemisestä antoi melko huonon tai huonon arvion 57 prosenttia vastaajista. Vajaa puolet vastaajista oli tyytymätön hallitukseen maan talouden tilaan, energiapolitiikkaan sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Hallituksen toimintaan maahanmuuttoasioissa oli tyytymätön kolmannes vastaajista.

Arviot työllisyyden hoidosta kohentuneet

KAKS kertoo, että hallituksen saamat arvosanat ovat vuodesta 2020 lähtien kohentuneet työllisyyden hoidossa sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Myös näkemykset hallituksen toimista koronan taltuttamisessa ovat muuttuneet aiempaa myönteisimmiksi vuodesta 2021 lähtien.

– Sen sijaan arviot ovat muuttuneet aiempaa kielteisemmiksi kaikissa kolmessa mittauksessa vuoden 2020 jälkeen maan talouden tilaa, sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä koulutusta ja sivistystä koskevissa asioissa. Jonkinasteista kielteisten arvioiden yleistymistä ilmenee myös maahanmuuttoa sivuavissa kysymyksissä, KAKS kertoo tiedotteessa.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Joulukuun alkupuolella tehtiin yhteensä 1 029 haastattelua, ja vastaajat edustavat Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.