Serbia on pyrkinyt tekemään pesäeroa historialliseen liittolaismaahansa Venäjään tämän hyökättyä täysimittaisesti Ukrainaan. Maan presidentti Aleksandar Vucic sanoo uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, ettei hyväksy Venäjän vaatimuksia Ukrainan maa-alueista ja ennusti, että sodan osalta "pahin on vasta tulossa", kun sodan osapuolet kaivautuvat asemiinsa.
Vucic on tavannut Venäjän presidentti Vladimir Putinin useita kertoja viime vuosina ja jopa opetellut venäjää keskustellakseen tämän kanssa. Vucic kertoo Bloombergille, ettei ole puhunut Putinin kanssa "moniin kuukausiin".
– Olemme sanoneet alusta asti, että emme kykene emmekä voi tukea Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Meille Krimin niemimaa on Ukrainaa, Donbas on Ukrainaa – ja ne pysyvät sellaisina, Vucic sanoi haastattelussa asunnossaan Serbian pääkaupungissa Belgradissa.
Serbia on historiansa mittaan tasapainotellut poliittisesti ja taloudellisesti lännen ja idän välillä, mutta Vucicin kommentit antavat osviittaa linjan asteittaisesta muutoksesta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Vucicin mukaan Serbia haluaa Euroopan unionin jäsenmaaksi.
Serbia on kuitenkin harvoja Euroopan maita, joka on kieltäytynyt asettamasta Venäjälle talouspakotteita. Syynä tähän Vucicin mukaan on Venäjän tuki Serbialle Kosovon kysymyksessä ja maan oma kokemus taloudellisesta eristyksestä. Venäjä myy lisäksi maakasua Serbialle markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla.
Vucicin mukaan olisi silti väärin olettaa, että hänen hallituksensa tukee täysin Venäjän hallintoa.
– Emme aina riemuitse joistakin heidän kannoistaan. Meillä on ollut perinteisesti hyvät suhteet, mutta se ei tarkoita, että tuemme jokaista päätöstä tai valtaosaa Kremlissä tehdyistä päätöksistä.
Putinin lähipiiriin kuuluvan venäläisoligarkki Jevgeni Prigozhinin johtama yksityinen palkka-armeija Wagner on pyrkinyt värväämään tammikuussa Serbian kansalaisia riveihinsä taistelemaan Ukrainan rintamalla. Vucic kritisoi kyseistä toimintaa maanantaina televisiohaastattelussa, muun muassa siksi, että Serbian lainsäädäntö kieltää kansalaisten osallistumisen sotatoimiin ulkomailla.