Eduskunnan kyselytunnilla torstaina oppositio laittoi opetusministeri Li Anderssonin (vas.) grilliin Suomen heikentyneiden oppimistulosten takia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto aloitti kyselytunnin tuomalla esiin Suomen menneisyyden Pisa-tulosten mallimaana, josta tultiin ottamaan oppia kaukaa.
– Nyt uutisoidaan oppimistulosten romahtamisesta. Suomen peruskoulun tila on heikentynyt katastrofaalisesti. Pisa-tulokset ovat olleet laskussa vuodesta 2006 lähtien, Puisto sanoi.
Hänen mukaansa syitä on monia, muun muassa se, että opettajat ovat jaksamisen rajoilla eikä heitä kuunnella. Myös opetussuunnitelmia on hänen mukaansa kutsuttu höttöisiksi. Myös liiallinen itseohjautuvuus ja digitaalisuus ovat Puiston näkemyksen mukaan johtaneet oppimistulosten eriytymiseen ja huonompiin oppimistuloksiin.
– Mitä mieltä te olette tilanteesta? Näettekö, että on tehty virheitä? Miten suomalaisten lasten ja nuorten koulumenestys turvataan niin, etteivät he joudu kärsimään virheistä? Puisto kysyi.
Andersson sanoo pitävänsä tilannetta äärimmäisen huolestuttavana ja vakavana. Hänen mukaansa kyse on pidempiaikaisesta kehityksestä, ja Suomen koulutuspolitiikassa on tehty virheitä.
– Kaikista suurin virhe on aivan liian pitkään jatkuneet koulutusleikkaukset, joihin useampi hallitus ennen tätä syyllistyi, Andersson sanoo.
Anderssonin mukaan tämän takia hallitus on tehnyt "koulutuksen kunnianpalautuksen", jonka tarkoitus on palauttaa ja vahvistaa koulutuksen resursseja kaikilla asteilla. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on Anderssonin mukaan koulutuksen tasa-arvon vahvistaminen.
– Oppilaiden perhetausta, sosioekonominen asema vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin aiemmin, Andersson sanoo.
Halla-aho syytti hallitusta ongelmien hyssyttelystä
Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) puolestaan sanoi, että koulutuksen ongelmia pyritään lakaisemaan maton alle, sillä hänen mukaansa ongelman ratkaisemiseen ei ole muita vaihtoehtoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja heikentäminen.
– Ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat, Halla-aho sanoi.
Hän kysyi hallitukselta, miksi oppimiserot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten välillä ovat OECD-maiden suurimmat ja uskooko hallitus, että tilanne paranee maahanmuuttajien määrän kasvaessa.
Anderssonin mukaan ongelmia ei olisi millään tavalla hyssytelty.
– Tämä ratkaisu, jonka Halla-aho nosti esiin ei ole mikään ratkaisu. Ei ole mikään koulutuspoliittinen ratkaisu todeta, että jotkut lapset ovat vääränlaisia, Andersson sanoi.
Opetusministeri sanoi, että nyt puhutaan lapsista, jotka asuvat Suomessa ja joiden perheet asuvat Suomessa, mutta äidinkieli sattuu olemaan muu kuin suomi tai ruotsi.
– Nämä ongelmat eivät ole lapsen vika tai syy, Andersson sanoi.
Hänen mukaansa kyse on siitä, että koulutusjärjestelmää pitää tukea ja kehittää niin, että koulut pystyvät vastaamaan erilaisten oppijoiden tarpeisiin.
– Nyt on tullut selväksi, että emme osaa tehdä sitä riittävän hyvin, kun kyse on vieraskielisten oppijoiden kielitaidon kehittämisestä, hän sanoo.
Marin ei vastannut kysymykseen valtionvelan koroista
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz puolestaan nosti esiin valtionvelan korkomenot. Viime vuonna korkomenot olivat 800 miljoonaa euroa, ja tänä vuonna ne nousevat valtiovarainministeriön keskiviikkona antaman arvion mukaan 2,6 miljardiin euroon. Aiempi arvio oli noin miljardi euroa. Zyskowicz kysyi pääministeri Sanna Marinilta (sd.), mitä johtopäätöksiä hallitus tekee tai on tehnyt, kun korkomenot ovat nousseet aiemmasta arviosta yli miljardin?
Marin ei vastannut kysymykseen, vaan ohjasi kysymyksen valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk.).
Saarikko ei suoraan vastannut Zyskowiczin kysymykseen, joten Zyskowicz toisti kysymyksensä. Tähän Saarikko vastasi, että taloudessa on tällä hetkellä vähemmän liikkumavaraa eikä nykyisen hallituskauden puitteissa tehdä ratkaisuita, jotka ylittävät hallituksen omat kehykset.
Saarikko sanoi, ettei voi myöskään erikseen puhua valtion velasta, koroista ja yhteiskunnan kriiseistä. Hän huomautti, että myös kokoomus tuki sitä, että kansalaisia autetaan energiakriisin keskellä.
– Jos täällä vaatii, että älkää velkaantuko, niin se on yhtä kuin suomeksi: ei auteta kansalaisia. Teidän on valittava, kumpaa tietä te tarkoitatte, Saarikko sanoi.
Hän lisäsi, että aikataulusyistä nykyinen hallitus ei enää pysty tekemään säästölakeja.