Suomi asettaa kovat tavoitteet vetytalouden kehitykselle. Hallituksen tänään hyväksymä periaatepäätös vedystä linjaa, että Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vety on merkittävin teollisuuden murroksen veturi sekä Suomessa että maailmalla. Suomi haluaa valmistaa vetyä ja sähköpolttoaineita ennen kaikkea kotimaisen teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmän tarpeisiin.
Suuren mittakaavan vihreän vedyn tuotanto vaatii, että päästötöntä sähköä on runsaasti saatavilla. Suomessa sitä on tarjolla tuulivoimasta, jonka kapasiteettia on valmisteilla moninkertaisesti verrattuna Suomen tämänhetkiseen kasvutarpeeseen.
– Puhdas, toimitusvarma ja edullinen sähkö on Suomen valtti vetytaloudessa. Kasvava sähköntuotanto tarkoittaa myös uusia siirtolinjoja, joiden rakentamisessa maanomistajien oikeudenmukainen kohtelu on erittäin tärkeää, Lintilä sanoo tiedotteessa.
Periaatepäätöksen taustalla on budjettiriihen linjaus vuodelta 2021, jolloin hallitus päätti laatia ilmasto- ja energiastrategian osana kansallisen vetystrategian.
Elinkeinoelämä tyytyväinen
Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiitteli hallituksen tavoitetta ja toivoi seuraavalta hallitukselta strategiaa, jolla vihreän kasvun läpimurto saadaan toteutumaan. Suomen tulee saavuttaa johtoasema niin puhtaan vedyn tuotannossa kuin sitä hyödyntävässä teollisuudessa, EK linjasi.
EK:n johtaja Ulla Heinonen toteaa, että kunnianhimoinen tavoite on oikea, sillä vety on yksi keskeisistä läpimurtoteknologioista, joita tarvitaan ilmastokäänteen toteuttamisessa.
– Maailman maat ovat jo lähteneet ankaraan kisaan siitä, kuka pystyy parhaiten houkuttelemaan siihen liittyviä investointeja. Hallituksen tänään julkistama tavoite on tärkeä signaali markkinoille siitä, että Suomi on tosissaan vetytaloudessa ja aikoo rakentaa Euroopan parhaat investointiedellytykset, Heinonen sanoo tiedotteessa.
Seuraavalta hallitukselta odotetaan nyt konkreettisempaa vetystrategiaa. Merkittävin Suomessa ratkaistava kysymys on investointiluvituksen byrokratia, arvioi EK:n johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo.
– On tärkeää varmistaa, etteivät vetylaitokset jää käsittelyjonoihin odottamaan ympäristö- ja rakennuslupia sekä valituksia koskevia päätöksiä, Peljo sanoo tiedotteessa.
Peljon mukaan Suomeen on suunnitteilla vetyyn liittyviä laitosinvestointeja yli 2 miljardin euron edestä, minkä lisäksi terästeollisuudessa on suunnitteilla useamman miljardin euron investointeja vetyyn pohjautuvaan päästöttömään teräkseen.
Myös Keskuskauppakamari piti hallituksen periaatepäätöstä oikeana.
– Painotus vedyn kotimaan jalostukseen on oikea valinta, jotta Suomessa syntyvä arvonlisä on mahdollisimman korkea. Vedystä voidaan esimerkiksi valmistaa polttoaineita ja ammoniakkia, hyödyntää teräksen valmistuksessa ja kemianteollisuuden raaka-aineena ja se on energian kantajana osa uutta energiajärjestelmää, kuvaa Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen tiedotteessa.
Säkkisen mukaan seuraavassa vaiheessa on tärkeää varmistaa, että Suomi vaikuttaa vihreää vetyä ja hiilidioksidin talteenottoa koskevaan EU-sääntelyyn.
– EU:n määritelmä vihreälle vedylle ei ole vielä valmis. On tärkeää, että se on vertailukelpoinen Yhdysvaltoihin, jossa vihreän vedyn sääntely on vapaampi kuin komission luonnokset. Kaikki päästötön sähkö, myös ydinvoima, on hyväksyttävä vihreän vedyn tuotannossa, Säkkinen sanoi.