Eduskunnan täysistunto käsitteli tiistaina Suomen Nato-jäsenyyttä ja sitä koskevaa ulkoasiainvaliokunnan yksimielistä mietintöä. Valiokunta puoltaa mietinnössään jäsenyyden hyväksymistä.
– Tämä yksimielisyys on keskustelujen ja kompromissien tulosta, koska erinäisistä nyansseista ja painotuksista on puolueiden ja edustajien välillä näkemyseroja. Haluankin kiittää kaikkia ulkoasianvaliokunnan jäseniä siitä, että yksimielisyyden arvo tunnustettiin ja kompromisseihin oltiin valmiita, valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sanoi pitämässään puheenvuorossa.
Istunnossakin kuultiin valtaosin hyvin yksimielistä keskustelua jäsenyyden merkityksestä. Kokoomuksen Timo Heinonen sanoi, että nyt on oikea aika liittyä Natoon, koska itsenäisyydestä halutaan pitää huolta myös huomenna.
– 1 300 kilometriä maarajaa hyökkäyssotaa käyvää maata vasten. Maata, joka ei noudata kansainvälisiä sopimuksia, ei kunnioita maiden itsenäisyyttä eikä koskemattomuutta, ei edes sodan alkeellisimpia sääntöjä. Ei koskaan enää tällaisen naapurissa yksin, hän sanoi.
SDP:n Antti Lindtman puolestaan totesi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa osoittaneen, että naapurimme haluaa rakentaa etupiiriä ja on valmis käyttämään siihen sotilaallista voimaa.
– Sen vuoksi olen erittäin tyytyväinen siitä, että tämä Nato-prosessi ja tämä laki on saatu näin laajassa yhteisymmärryksessä tähän pisteeseen. Tämä on ainoa oikea päätös ja ratkaisu tältä eduskunnalta ja tämä maksimoi meidän turvallisuutemme ja liikkumatilamme tässä maailmanolossa.
Useissa puheenvuoroissa nostettiin esiin myös se, että Suomen ja Ruotsin etenemistahdissa kohti jäsenyyttä on huomioitava myös Suomen etu. Pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti, että on Suomen, Ruotsin ja koko Naton etu, että maat liittyisivät jäseniksi yhtäaikaisesti.
– Molemmilla mailla on kuitenkin myös oma prosessinsa tähän liittyen, ja tämä hallituksen esityksen käsittely täällä eduskunnassa on tärkeä osa Suomen oman prosessin läpiviemistä.
Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) puolestaan painotti, että maiden välillä vallitsee vahva luottamus.
– Emme tee yllättäen mitään sellaista, mistä toinen ei tietäisi.
Vasemmistoliitosta kriittisiä ääniä
Kriittisempiä äänenpainoja kuultiin kuitenkin erityisesti vasemmistoliiton kansanedustajilta. Johannes Yrttiaho (vas.) sanoi aikovansa äänestää asiaa koskevassa äänestyksessä Nato-jäsenyyttä vastaan. Veronika Honkasalo (vas.) puolestaan arvosteli erityisesti sitä, että Nato-jäsenyyden ehdot kirkkaasti täyttävät Suomi ja Ruotsi joutuvat erikseen neuvottelemaan Turkin kanssa.
Useat edustajat nostivat esiin myös kysymyksen ydinaseista.
– On tärkeää, että eduskunta nyt valiokunnassa tekemämme mietinnön mukaisesti toteaa, ettei maaperällemme tämän ratkaisun mukana tuoda ydinaseita edes harjoitusluonteisesti, sanoi Jussi Saramo (vas.).
Nato-sopimuksen ja -lainsäädännön toisen käsittelyn aikataulua ei ole vielä vahvistettu. Käsittely voi olla aikaisintaan kolmen päivän kuluttua eli ensi perjantaina. Vaikka eduskunta käsittelisi jäsenyyden loppuun, Suomi ei pääse Naton täysjäseneksi ennen kuin kaikki nykyiset Nato-maat ovat hyväksyneet uuden jäsenen. Viime keväänä jäsenyyttä hakeneet Suomi ja Ruotsi odottavat yhä ratifiointeja Turkilta ja Unkarilta.