Moldovassa on viime aikoina puhuttu Venäjän masinoiman vallankaappauksen uhasta jopa presidentti Maia Sandun suulla. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau pitää Venäjän vallankaappausta kuitenkin enemmän jatkuvana kuin juuri nyt käsillä olevana uhkana.
Venäjän olisi täysin mahdollista ainakin yrittää käynnistää Moldovassa vallanvaihto, sillä Venäjällä on vaikutusvaltaa sekä Moldovan oppositiossa että Venäjä-mielisiä virkamiehiä hallinnossa, Nizhnikau arvioi.
– Sitä ei voi sanoa, onnistuisiko vai epäonnistuisiko se, mutta Venäjällä on tarvittavat välineet käsissään, Nizhnikau sanoo.
Sandun viimeviikkoista väitettä Venäjän suunnitelmista on Nizhnikaun mukaan vaikea arvioida ilman tietoa siitä, millaisiin ja kenen selvittämiin tietoihin se perustuu.
Ainoa, mitä Venäjältä vallanvaihdon toteuttamiseksi Nizhnikaun mukaan tällä hetkellä puuttuu, on merkittävä julkinen liikehdintä, joka voisi sysätä prosessin liikkeelle. Moldovassa on ollut hallituksen vastaisia mielenosoituksia syksystä asti, mutta ne ovat tutkijan mukaan olleet varsin pieniä.
– Todennäköisesti ainakin joillekin näistä ihmisistä maksetaan protestoimisesta, Nizhnikau sanoo.
Huolta aiheuttavat arkiset ongelmat
Moldovalaisilla on tällä hetkellä paljon tyytymättömyyden aiheita, mikä voisi antaa aihetta nousta nykyhallintoa vastaan.
– Jos katsotaan yleistä mielialaa, suurimmat huolet ovat sosioekonomisia. Matalat eläkkeet, inflaatio, todella raju elintason romahdus, korkeat energian hinnat. Ihmiset ovat erittäin huolissaan, Nizhnikau luettelee.
Etyjin Moldovan kenttätoimiston varapäällikön Antti Karttusen mukaan huolet turvallisuustilanteesta ja Venäjän aikeista eivät käytännössä arjessa näy. Enemmän ihmisiä huolettavat arjessa tuntuvat sodan seurannaisvaikutukset.
– Ehkä joissain keskusteluissa paikallisten kanssa on saattanut olla epätietoisuutta, että mistä tässä oikein on kyse. Mutta en ole missään keskusteluissa paniikkimielialaa havainnut, Karttunen kertoo STT:lle puhelimitse Chisinausta.
Noin vuosi sitten mieliala oli erilainen. Venäjän suurhyökkäyksen alussa Moldovassakin oli Karttusen mukaan ilmassa jopa paniikkia, koska kukaan ei tiennyt, mitä Ukrainassa tapahtuisi ja mitä Venäjä tekisi seuraavaksi.
Oppositiosta puuttuu vetoava johtohahmo
Moldovassa on perinteisesti ollut varsin tasaväkisesti sekä EU-myönteisiä että Venäjä-mielisiä kansalaisia.
EU-myönteisen nykyhallituksen onni on Nizhnikaun mukaan se, että oppositiossa ei välttämättä ole tällä hetkellä ketään tunnettua hahmoa, joka pystyisi vetoamaan kansaan niin, että ihmisiä lähtisi massoittain kaduille osoittamaan mieltään.
Vain pari viikkoa sitten Moldovan pääministeri erosi ja presidentti Sandu nimitti uuden hallituksen. Uusi pääministeri Dorin Recean hallituksineen on jo nyt nostanut turvallisuusteemaa keskiöön. Nizhnikau uskookin, että Venäjän uhka tulee kuulumaan Moldovan johdon puheissa lähiaikoina paljon.
Venäjän ja Moldovan suhteeseen liittyy olennaisesti myös Venäjän tukema separatistialue Transnistria. Moldovasta yksipuolisesti itsenäiseksi julistautuneen alueen itsenäisyyttä ei ole tunnustanut mikään maa.
Ukrainan sodan ja siitä seuranneen energiakriisin seurauksena Transnistrian tilanne on monimutkaistunut entisestään, sillä suuri osa Moldovan energiasta tulee Transnistriasta.
Venäjän prioriteetti on nyt Ukraina
Moldova ei nouse esimerkiksi Vladimir Putinin puheissa kovin paljoa esille, Nizhnikau sanoo. Hänen arvionsa mukaan Venäjän johdon suhtautuminen Moldovaan on kuitenkin hyvin samanlainen kuin Ukrainaan: kyseessä on keinotekoisesti luotu, toimintakyvytön valtio, joka kuuluisi osaksi Venäjää.
– Uskon, että Moskovassa ajatellaan, että Moldova voi odottaa. Ukraina on prioriteetti. Ja kun aika koittaa, Moldovan sisäistä tilannetta voidaan muuttaa nopeasti Venäjän eduksi, Nizhnikau sanoo.
Ukrainan sodan kululla ja erityisesti sen päätöksellä onkin äärimmäisen suuri merkitys Moldovalle, Nizhnikau arvioi.
– Mikä tahansa tulos, joka ei johda Venäjän täydelliseen tappioon, voisi tarkoittaa, että Venäjällä on edelleen pyrkimyksenä kompensoida tulos, jota ei saavutettu Ukrainassa, Nizhnikau sanoo.
Hän uskoo, että myös Ukrainan taisteluiden jumiutuminen pattitilanteeseen voisi tarkoittaa, että Venäjä kääntäisi huomiotaan enemmän Moldovaan.
Tutkija ei usko sotilastoimiin Moldovassa
Nizhnikau ei pidä todennäköisenä, että Venäjä ryhtyisi sotilaallisiin toimiin Moldovassa. Ensinnäkin Venäjän resurssit on tällä hetkellä sidottu Ukrainaan.
– Toiseksi, miksi käynnistää valtavat sotilaalliset toimet, jos on mahdollista järjestää vallanvaihto, Nizhnikau sanoo.
Transnistriassa on ollut Venäjän joukkoja Neuvostoliiton kaatumisesta lähtien. Niitäkään ei kuitenkaan Nizhnikaun mukaan ole riittävästi aiheuttamaan sotilaallista uhkaa Moldovalle.
Nizhnikau pitää myös mahdollisena, että Venäjä yksinkertaisesti odottaisi Moldovan vuoden 2025 vaaleja, joissa se voisi saada Venäjä-mielisen hallituksen valtaan parlamentaarisin keinoin.
– Pääkysymys on, haluavatko he nopeuttaa prosessia.