Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo, että hallitus antoi saamelaiskäräjälain eduskuntaan määräaikaan mennessä eikä käsittelylle olisi pitänyt olla estettä.
– On erittäin valitettavaa ja harmillista, että saamelaiskäräjälaki kaatui perustuslakivaliokuntaan. SDP äänesti yhdessä vihreiden, vasemmiston ja RKP:n kanssa valiokunnassa mietinnön antamisen ja lain etenemisen puolesta. Kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta äänestivät vastaan, Marin tviittaa.
Pääministeri Marin ei halunnut kommentoida saamelaiskäräjälakia enempää STT:lle eduskunnassa. Hän sanoi, että perustuslakivaliokunnan SDP:n kansanedustajat voivat kommentoida asiaa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoo myös olevansa erittäin pettynyt siihen, ettei saamelaiskäräjälaki etene eduskunnassa. Henriksson toteaa tviitissään, että perustuslakivaliokunnan päätös jättää mietintö antamatta on ennenkuulumaton.
– Saamelaiset olisivat vihdoin ansainneet uuden saamelaiskäräjälain. Perustuslain kannalta tässä ei ollut ongelmia. Miksi estitte asian etenemisen suureen saliin: kokoomus, keskusta, perussuomalaiset? hän kirjoittaa.
Saamelaiskäräjälain käsittely päättyi tänään eduskunnassa, sillä perustuslakivaliokunta ilmoitti, ettei sillä ollut aikataulusyistä edellytyksiä laatia asiasta asianmukaista mietintöä. Mietinnön olisi pitänyt valmistua viimeistään tänään kello 13, jotta se olisi ehditty käsitellä loppuun ennen eduskunnan viikon kuluttua alkavaa vaalitaukoa.
SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP äänestivät valiokunnassa sen puolesta, että mietintö olisi laadittu.
Ohisalo: Ajan loppuminen oli tekosyy
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo pitävänsä saamelaiskäräjälain kaatumista häväistyksenä ihmisoikeuksille. Hän toteaa tiedotteessaan, että nykyinen laki ei toteuta alkuperäiskansojen oikeuksia saamelaisten itsemääräämisoikeuden osalta ja asiasta on tullut moitteita myös YK:n ihmisoikeuskomitealta.
Ohisalo sanoo pitävänsä epäonnistumisena sitä, ettei asiaa saatu neljässä vuodessa päätettyä.
– Kyse oli pohjimmiltaan poliittisen tahdon puutteesta. Ajan loppuminen oli tekosyy, sitä olisi ollut vielä viikkoja. Eniten olen pettynyt lakia pitkin matkaa jarruttaneeseen keskustaan ja vaa'ankielenä toimineeseen kokoomukseen, joka osoitti, että puolue tiukan paikan tullen jättää ihmisoikeudet paitsioon.
"Meillä oli kaikki edellytykset tehdä mietintö"
Vihreiden kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto sanoo olevansa hirveän pettynyt ja surullinen perustuslakivaliokunnan enemmistön näkemyksestä.
Perustuslakivaliokunta äänesti aiemmin tänään siitä, saadaanko saamelaiskäräjälain mietintö valmiiksi tänään määräaikaan mennessä..
– Jäimme siinä vähemmistöön. Olin sitä mieltä, että meillä olisi ollut kaikki edellytykset tehdä mietintö, sillä asiantuntijalausunnot olivat hyvin yksiselitteisiä, erityisesti valtiosääntöasiantuntijoiden lausunnot, jotka perustuslakivaliokunnassa painaa, hän sanoi.
Alanko-Kahiluodon mukaan saamelaiset olisivat ansainneet sen, että laki olisi saatu voimaan.
Hallituspuolue keskustan kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Hannu Hoskonen toivoo, että uusi esitys saamelaiskäräjälaista tulee seuraavalla hallituskaudella heti kauden aluksi.
– Jos asian sorvaamiseen menee (valiokunnissa) vuosi, menköön se vuosi, Hoskonen sanoo.
Hänen mukaansa hallituksen esitystä ei pidä tuoda eduskuntaan ensi vaalikaudella muutamaa kuukautta ennen istuntokauden päättymistä.
– Se pitää tuoda heti kun vaalikausi alkaa, silloin se tulee varmasti kunnolla käsiteltyä ja kaikki osapuolet kuulluksi, Hoskonen sanoo.
Tällä vaalikaudella hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista annettiin eduskunnalle riitaisena, sillä keskustan ministerit vastustivat sitä.
Hoskonen sanoo, että hänen kantansa saamelaiskäräjälakiin on se, että kun puhutaan vähemmistöjen oikeuksista, pitää ottaa huomioon kaikki vähemmistöt.
– Ei vähemmistön sisällä voi olla pientä vähemmistöä, jonka oikeuksista ei pidetä huolta. Kaikkien saamelaisten oikeuksista pitää pitää huolta, Hoskonen sanoo.
Hoskosen mukaan aikaa oli niin vähän, että asiaa ei pystytty perusteellisesti käsittelemään.
"Marinin hallituksella oli käytännössä neljä vuotta aikaa"
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman kritisoi hallitusta siitä, että se toi saamelaiskäräjälain eduskunnan käsittelyyn liian myöhään.
– (Pääministeri Sanna) Marinin hallituksella on ollut käytännössä neljä vuotta aikaa antaa tämä esitys. Tämä tärkeä lakiesitys tuotiin eduskunnan käsittelyyn riitaisana ja myöhään. Tämä on iso epäonnistuminen pääministeriltä, Vestman sanoo.
Hän sanoo, että perustuslakivaliokunnan yksimielisesti hyväksymässä pöytäkirjassa on todettu, että esityksen merkittävyys huomioon ottaen valtioneuvosto toi sen liian myöhään eduskunnan käsittelyyn.
– Perustuslakivaliokunnalla ei ollut tässä aikataulussa mahdollista käsitellä sitä asianmukaisesti, Vestman sanoo.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja hyvin pettynyt
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoo olevansa hyvin pettynyt siihen, että saamelaiskäräjälain eteneminen tyssäsi jälleen kerran.
Saamelaiskäräjälain käsittely päättyi tänään eduskunnassa, sillä perustuslakivaliokunta ilmoitti, ettei sillä ollut aikataulusyistä edellytyksiä laatia asiasta asianmukaista mietintöä. Mietinnön olisi pitänyt valmistua viimeistään tänään kello 13, jotta se olisi ehditty käsitellä loppuun ennen eduskunnan viikon kuluttua alkavaa vaalitaukoa.
Juuso näkee, että aikaa ja edellytyksiä asian käsittelylle olisi ollut, mikäli tahtotilaa sen ratkaisemiseksi olisi ollut. Hänen mukaansa eduskunnan ja hallituksen olisi tullut raamittaa aikataulut paremmin, jotta asia olisi ehditty käsitellä loppuun.
– Saamelaiskäräjäasioita tunnutaan jättävän vaalikauden viimeisille päiville, jotta voidaan sanoa, että ei ehditä tai voidaan perustella, että asiat ovat epämääräisiä, sanoo Juuso.
"Seuraavalla pääministerillä on tämä odottamassa"
Juuson mukaan prosessi saamelaiskäräjälaista on ollut pitkä ja perusteellinen. Hän toivoo, että asia tulee käsiteltäväksi heti uuden vaalikauden alussa.
– Tämä ei katoa mihinkään. Seuraavalla pääministerillä on tämä odottamassa edessään, ja toivottavasti Suomesta löytyy sellainen pääministeri, joka haluaa tätä edistää, niin kuin nykyhetkellä on ollut, sanoo Juuso.
Hänen mukaansa nykyisellä esityksellä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi on laaja tuki saamelaisten parissa. Myös ihmisoikeustoimijat ja virkamiehet, mukaan lukien oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusapulaismies, ovat hänen mukaansa olleet esityksen kannalla.
Juuson mukaan tietyt tahot ovat asettaneet saamelaisten ihmisoikeudet poliittiseksi pelinappulaksi. Hänen mukaansa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tulisi eduskunnassa kuitenkin pitää huolta.