Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Yritysjohtajina esiintyneet huijarit onnistuneet puijaamaan hurjia rahasummia viime aikoina – näin yrityksiä petkutetaan

Helsingin poliisi tutkii tapausta, jossa yrityksen toimitusjohtajalta huijattiin noin 100 000 euroa.

Toimitusjohtajaa oli huijattu yrityksen pääjohtajan nimissä lähetetyllä WhatsApp-viestillä, jonka perusteella tämä järjesti henkilökohtaisen takuumaksun omalta pankkitililtään yrityksen nimissä tehtävää ostoa varten.

Tajuttuaan tulleensa huijatuksi toimitusjohtaja yritti keskeyttää rahaliikenteen.

Tapauksen tutkinnanjohtajan, rikostarkastaja Jukkapekka Risun mukaan kyseessä on tyypillinen niin kutsuttu toimitusjohtajapetos, jollaisia poliisin tutkintaan tulee tasaisin väliajoin.

– Uhri saa uskottavan tahon nimissä viestin, jossa pyydetään maksamaan lasku tai siirtämään rahaa. Viestit voivat olla aidon näköisiä ja luotettavan oloisia, Risu kuvailee tiedotteella.

Huijarit toimivat yleensä ulkomailta käsin, ja rahat päätyvät niin ikään ulkomaalaisille pankkitileille. Petoksissa voidaan käyttää apuna esimerkiksi sähköpostia tai pikaviestimiä, tai huijarit soittavat uskottavilta näyttävistä puhelinnumeroista. Huijarit ovat voineet hankkia yrityksistä hyvät tiedot esimerkiksi niiden verkkosivujen kautta.

– Nämä jutut ovat kansainvälistä, ammattimaista ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Viimeisen kolmen kuukauden aikana on vastaavia tapauksia tullut Helsingissä tutkintaan kolme, joissa yhteisvahingot ovat noin 750 000 euroa, Risu sanoo.

Alkuvuodesta poliisi aloitti tutkinnan epäillystä törkeästä petoksesta, jossa huijari esiintyi yrityksen toimitusjohtajana ja koijasi yrityksen talousjohtajalta noin 40 000 euroa sähköpostitse.

Viime vuoden lopussa poliisille ilmoitettiin tapaus, jossa yrityksen toimitusjohtajaksi tekeytynyt huijari sai yrityksen maajohtajalta 600 000 euroa. Huijari esiintyi toimitusjohtajana sähköposteissa ja puhelimessa, ja maajohtaja sai myös varmistuspuhelun väitetysti yrityksen toiselta työntekijältä. Tätä tapausta tutkitaan törkeänä petoksena ja identiteettivarkautena.

Rikostarkastaja Risu ohjeistaa varmistamaan aina puhelimitse tai kasvotusten, onko maksupyyntö todellinen. Huijarit voivat myös luoda tekaistuja verkkosivuja, Risu toteaa.