Luoteis-Syyrian maanjäristysalueelle on viime päivinä onnistuttu kuljettamaan enemmän avustustarvikkeita Turkin kautta, mutta tilanne on yhä katastrofaalinen, kertovat YK sekä alueella toimivat avustusjärjestöt.
Turkin ja Syyrian maanjäristyksissä oli Luoteis-Syyrian puolella kuollut tiistaihin mennessä kaikkiaan yli 4 500 ihmistä ja noin 8 700 ihmistä oli loukkaantunut, kertoi YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto (OCHA). Alueella yli 10 000 rakennusta on romahtanut kokonaan tai osittain.
Yli puolet alueen 4,5 miljoonasta asukkaasta on maan sisäisiä pakolaisia 12 vuotta kestäneen sodankäynnin jäljiltä. Järistyksen seurauksena yhä useampi on joutunut kodittomaksi alueella, jossa jo ennestään lähes kaksi miljoonaa ihmistä asui ylikansoitetuilla leireillä. Ihmisiä on majoitettu uusiin telttoihin, ja kodittomiksi jääneet ovat yöpyneet myös kouluissa ja muissa julkisissa rakennuksissa.
Lisäksi tilanne elää yhä jatkuvien jälkijäristysten takia. Ensimmäinen tuhoisa järistys osui Turkin ja Syyrian alueelle 6. helmikuuta.
Ihmisiä yöpyy yhä oliivipuiden alla
Idlibin kaupungissa asuva syyrialaistulkki Mohamed Alazzo vieraili viikonloppuna Luoteis-Syyriassa uusilla, maanjäristyksen uhreille perustetuilla leireillä, joissa hän tulkkasi indonesialaiselle avustusryhmälle. Hän kertoi nähneensä ihmisiä, jotka eivät vielä yli kolmen viikon jälkeen ensimmäisestä järistyksestä olleet saaneet telttoja tai minkäänlaista lääkeapua.
– Ihmiset olivat peloissaan. Siellä oli raskaana olevia naisia, jotka tarvitsevat apua. Siellä oli vanhuksia, jotka tarvitsivat diabeteslääkkeitään tai verenpainelääkkeitä, joita ei ole saatavilla. Apu on rajoittunut ruoka-apuun ja veteen, Alazzo kuvaili STT:lle.
– Näin ihmisiä, jotka yöpyvät oliivipuiden alla paljaalla maalla. Joillakin oli telttoja ja toisilla ei, Alazzo sanoi.
Alazzo on itsekin sisäinen pakolainen ja paennut aiemmin Idlibiin Saraqibin kaupungista vaimonsa, neljän lapsensa ja iäkkään äitinsä kanssa.
Luoteis-Syyriassa ihmiset ovat katkeria siitä, että he eivät pystyneet pelastamaan kaikkia pelastettavissa olevia ihmisiä raunioista, koska he eivät saaneet apua pelastustoimien aikana.
– Maailman maat viivyttivät apua meille. Tarvitsimme kaivureita ja raskaita ajoneuvoja raunioiden raivaamiseksi. Se oli häpeällistä koko maailmalle, hän sanoi.
– Olimme todella suuressa hädässä. Odotimme YK:ta ja pelastajia muista maista. Kuulimme raunioiden alta lasten ja naisten huutoja ja kirkumista sekä avunhuutoja, ja me kerroimme heille, että heidän tulee odottaa kärsivällisesti. Yksi pelastusryhmä tuli Egyptistä ja yksi Qatarista, mutta he olivat todella hitaita. Eräs tuntemani nuori mies menetti tämän takia 11 ihmistä perheestään tai suvustaan, Alazzo sanoi.
– (Naapurimaa) Turkki sen sijaan on saanut apua paljon enemmän.
"Apu ei missään nimessä ole riittävää"
Ensimmäisen ja tuhoisimman maanjäristyksen jälkeen meni kokonainen viikko ennen kuin Luoteis-Syyrian kapinallisalueille saatiin mitään kansainvälistä apua ja YK:n avustusrekat saattoivat tuoda sinne tarvikkeita Turkin puolelta. Alue ei kuulu Syyrian presidentin Bashar al-Assadin keskushallinnon alueeseen, mikä on vaikeuttanut avun toimittamista ja sen koordinointia.
Sittemmin apu on kulkenut säännöllisesti myös Luoteis-Syyriaan. OCHA:n mukaan tähän mennessä yli 420 kuorma-autollista YK:n avustustarvikkeita on päässyt Turkista rajan yli Syyrian luoteisosan kapinallisalueille.
Syyrian sotaa tarkkailevan Syrian Observatory for Human Rights -järjestön (SOHR) mukaan viimeksi maanantaina kapinallisalueille saapui 30 YK:n kuorma-autoa, jotka ylittivät rajan Turkista Bab al-Hawan rajanylityspaikalta. Rekkojen kerrottiin kuljettavan lähes 300 tonnia jauhoja jaettavaksi alueen leipomoille.
– Alueelle tuleva apu ei missään nimessä ole riittävää. Määrät ovat hyvin vähäisiä verrattuina Luoteis-Syyrian asukkaiden tarpeisiin, arvioi STT:lle Emmanuel Massart, joka on Lääkärit ilman rajoja -järjestön lääkinnällisten projektien johtaja Syyriassa.
Lääkärit ilman rajoja on toimittanut apua alueella ja hoitanut maanjäristyksissä loukkaantuneita ensimmäisestä järistyksestä lähtien, koska se oli valmiiksi asemoitunut Luoteis-Syyriassa sodan vuoksi. Järjestö on tukenut alueella yli 30:tä sairaalaa ja terveysasemaa sekä perustanut neljä mobiiliklinikkaa maanjäristyksen jälkeen.
– Teemme kaikkemme vastataksemme asukkaiden tarpeisiin, mutta valitettavasti resurssimme ovat rajalliset emmekä voi vastata kaikkiin niihin. Tarve terveydenhuollolle on krooninen, ja se oli niin jo ennen maanjäristyksiä. Alueella 55 terveydenhoitolaitosta on vaurioitunut, ja ne pitäisi korvata uusilla. Jälkijäristysten vuoksi meidän on täytynyt myös evakuoida rakennuksia, jotka aiemmin olivat käytössä, Massart kertoi.
Sodan aikana syyrialaiset siviilit ja kapinallistaistelijat ovat saaneet hoitoa myös Turkin sairaaloissa, mutta maanjäristyksen jälkeen sairaalat Turkissakin joutuivat niin äärirajoille, ettei Turkki antanut lupaa syyrialaisten hoitamiseen Turkissa kuin vasta viime viikon torstaina. Uutistoimisto AFP:n mukaan tuolloin Turkki vastaanotti hoitoon kaksi maanjäristyksessä loukkaantunutta syyrialaislasta.
Assadin alueelle apua tullut yli 20 maasta
Syyrian hallituksen alueelle apua on kulkenut huomattavasti enemmän. Sinne apua on voitu toimittaa suoraan lentoteitse Damaskoksen, Aleppon ja Latakian lentokentille.
Syyrian sotaa tarkkailevan SOHR:in mukaan apua hallinnon alueelle on tähän mennessä tullut yli 260 lentokoneella yli paristakymmenestä maasta. Tarvikkeita on lähetetty Syyrian naapurimaista, useista arabimaista sekä Venäjältä, Kiinasta, Norjasta, Saksasta ja Japanista.
Viime viikolla EU ilmoitti lieventävänsä Syyriaan kohdistuvia pakotteita puoleksi vuodeksi nopeuttaakseen avun toimituksia. Näin avustusjärjestöjen ei enää tarvitse pyytää lupaa jäsenvaltioiden hallituksilta ennen kuin ne lähettävät apua pakotteiden kohteeksi joutuneille tahoille Syyriassa.