Pohjoismaiden talous selvisi koronapandemiasta kohtuullisen hyvin, mutta tämä johtuu pikemminkin talouksien rakenteesta kuin digitalisaatiosta, katsoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla). Sen tuoreen tutkimuksen mukaan korkea digitalisaation aste ei suojannut suomalaisyrityksiä koronakriisin aiheuttamalta shokilta.
Yritysten toimiala nähtiin tutkimuksessa digitalisaatiota tärkeämpänä selittäjänä niiden liiketoiminnan kehittymiselle korona-aikana.
Etlan tiedotteen mukaan logistiikka- sekä hotelli- ja ravintola-alat kärsivät eniten koronashokista niiden digitalisaation asteesta riippumatta. Sen sijaan rakentamisen, kaupan sekä erilaisten liike-elämän palvelujen parissa toimivien yritysten liiketoiminta kehittyi vahvasti myös korona-aikana.
Etlan tutkija Otto Kässi sanoo tiedotteessa, että Pohjoismaiden parempi menestys voi johtua yksinkertaisesti siitä, että koronakriisissä Pohjoismaiden talouksien rakenne oli suotuisampi kuin monilla palveluvaltaisemmilla mailla.
– Aiemmat digi-investoinnit saattoivat myös edesauttaa vastustuskykyisemmän toimialarakenteen muodostumisessa. Toisaalta on kuitenkin hyvä huomioida, että vaikka Pohjoismaiden digitaaliset investoinnit olisivat olleet vähäisempiä, niiden palvelu- ja turismisektori tuskin olisivat merkittävästi suurempia, Kässi sanoo.
Kässin lisäksi tutkimusta olivat tekemässä Etlan tutkijat Johannes Hirvonen ja Mika Pajarinen sekä tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.