Jopa kolme neljästä nuoresta aikuisesta sanoo aikovansa äänestää kevään eduskuntavaaleissa. Valtion nuorisoneuvoston teettämän kyselyn perusteella lähes joka toinen 18–29-vuotias sanoo äänestävänsä varmasti ja noin kolmannes todennäköisesti.
Äänestämään aikovista valtaosa kokee äänestämisen kansalaisvelvollisuutena ja uskoo myös, että äänestämällä voi vaikuttaa yhteiskuntaan.
Kyselyn mukaan äänestyshalukkuus kuitenkin eriytyy koulutuksen mukaan. Yliopistotutkinnon suorittaneista tai sitä suorittavista kaksi kolmesta aikoo äänestää varmasti. Ammatillisen tutkinnon suorittaneista tai sitä suorittavista vain vajaa kolmannes sanoo äänestävänsä varmasti.
Tärkeimmät syyt jättää äänestämättä ovat kyselyn perusteella kokemukset siitä, ettei tunne valtakunnanpolitiikkaa ja sen asioita sekä vaikeus löytää sopivaa ehdokasta. Lisäksi monet kokevat, ettei äänestämällä kykene vaikuttamaan riittävästi. Äänestämisen väliin jättämistä suunnittelevista lähes puolet kokee epäluottamusta poliitikkoihin ja poliittiseen päätöksentekoon.
Valtaosa vaatii toimia ilmastoasiassa
Kyselyssä kysyttiin myös nuorten aikuisten mielipiteitä kolmeen yhteiskunnalliseen kysymykseen: Nato-jäsenyyteen, ilmaston lämpenemiseen ja julkiseen velkaan.
Nato-jäsenyyteen suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti lähes kolme neljäsosaa vastaajista. Kannatus on vahvempaa korkeammin koulutetuilla.
Valtaosa on sitä mieltä, että seuraavan hallituksen täytyy tehdä tarvittava, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy Pariisin ilmastosopimuksen määrittelemässä 1,5 asteen keskilämpötilan nousussa esiteolliseen aikaan verrattuna.
Valtion velkaantuminen jakoi eniten mielipiteitä. Hieman yli puolet katsoo, että Suomen kasvava valtionvelka on pakko saada nopeasti kuriin riippumatta siitä, millaisia etuja ja leikkauksia siitä kansalaisille seuraa. Yli neljännes nuorista aikuisista oli väitteen kanssa kuitenkin eri mieltä.
– Osalle nuorista julkinen velkaantuminen saattaa näyttäytyä taakan sijaan pikemminkin satsauksena tulevaisuuteen ja keinona rahoittaa esimerkiksi vihreän siirtymän vaatimat massiiviset investoinnit. On ymmärrettävää, että nuoret ovat myös huolissaan mahdollisten leikkausten vaikutuksista omiin koulutusmahdollisuuksiinsa ja tarjolla oleviin julkisiin palveluihin, sanoo Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass tiedotteessa.
Puolueista suosituin on perussuomalaiset
Kyselyn perusteella puolueista suosituin nuorten aikuisten keskuudessa on perussuomalaiset. Sitä olisi äänestänyt 20 prosenttia vastaajista, jos eduskuntavaalit olisi järjestetty kyselyn aikaan tammi-helmikuun vaihteessa. Seuraavaksi suosituin puolue oli vihreät 14 prosentin kannatuksella, kolmas oli kokoomus 12 prosentilla. SDP ja keskusta saivat kymmenen prosentin kannatuksen.
Kyselyn toteutti Kantar Public, jonka internetpaneeliin vastasi noin tuhatviisisataa 18–29-vuotiasta Manner-Suomessa 30. tammikuuta–5. helmikuuta. Tulosten luottamusväli on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Nuorten puoluekannatuksen osalta on huomioitava, että kyselyn metodi ja analytiikka eroaa Kantar Publicin medialle tavallisesti tekemistä kannatuskyselyistä, huomautetaan valtion nuorisoneuvoston tiedotteessa.
– Varsinaisissa kannatusarviotutkimuksissa tutkimukseen osallistuneiden antamien vastausten avulla tutkitaan puolueiden kannatuksen muuttumista edellisistä vaaleista. Lisäksi varmasti äänestävien ja heidän äänestyshistoriansa vaikutusta ei ole voitu ottaa huomioon ikäluokan vuoksi, tiedotteessa kerrotaan.
Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta. Ennakkoäänestys on 22.–28. maaliskuuta.