Ranskalaiset osoittamassa mieltään eläke-etujen heikentämistä vastaan. Otsikko on ajankohtainen juuri nyt, mutta niin se olisi ollut myös vuosina 2019, 2010, 2007, 2003 tai 1995. Ranskan muita Euroopan maita anteliaampaa eläkejärjestelmää on uudistettu, tai yritetty uudistaa, jo noin 30 vuoden ajan.
Uudistuksia kaavailleet poliitikot ovat saaneet vastaansa Ranskan tunnetusti ärhäkkäät ja protestiherkät ammattiliitot. Niin tänäkin vuonna: suuria mielenosoituksia on jo järjestetty, ja uusia on luvassa jälleen lauantaille.
Presidentti Emmanuel Macronin ajama uudistus nostaisi vähimmäiseläkeiän nykyisestä 62 vuodesta 64:ään. Monissa Ranskan EU-naapurimaissa alaraja on jo nostettu 65 vuoteen tai jopa ylemmäs. Lisäksi uudistus tiukentaisi täyden eläkkeen saamisen edellytyksiä sekä poistaisi joitain julkisen sektorin työntekijöiden nauttimia erikoisetuja.
Heikennysten vastapainoksi uudistus kaavailisi korotuksia kaikkein alhaisimpien eläkkeiden tasoon.
Vasemmistopuolueet ja vihreät vastustavat
Uudistusta markkinoitiin aluksi eläkejärjestelmän muokkaamisella oikeudenmukaisemmaksi, mutta sittemmin hallitus on alkanut puhua yhä enemmän säästöistä.
– Nykytilanne johtaa seuraavien 10 vuoden kuluessa 150 miljardin euron alijäämään sekä eläkeläisten elintason laskuun, työministeri Olivier Dussopt on kuvaillut tilannetta.
Ammattiliittojen mukaan uudistus rankaisisi kouluttamattomia työntekijöitä, jotka aloittavat työnteon aikaisin ja tekevät usein fyysisesti raskasta työtä, toisin kuin esimerkiksi yliopistotutkinnon suorittaneet. Ay-väen mukaan järjestelmää uhkaavat alijäämät pystyttäisiin kuittaamaan eläkeiän noston sijaan pienillä korotuksilla eläkemaksuihin.
Vastarintaa tukevat puolueista sosialistit, vihreät sekä vasemmiston LFI, joista viimeksi mainittu haluaisi päinvastoin laskea nykyistä eläkeikää 60 vuoteen. Myös kansallinen liittouma puoluekartan oikealla äärilaidalla vastustaa uudistusta, joskin ammattiliittojen aikeet halvaannuttaa maa kiertävillä lakoilla huolestuttavat puoletta.
Protestien on pelätty kehittyvän vuoden 2018 niin sanottujen keltaliivimielenosoitusten kaltaiseksi voimainkoetukseksi ja väkivaltaisiksi yhteenotoiksi.
Presidentin asema pelissä
Lakkojen laajoista haittavaikutuksista huolimatta selvästi yli puolet ranskalaisista tukee lakkolaisia ja ammattiyhdistysliikettä. Toisaalta jopa kaksi kolmasosaa kansalaista samalla uskoo, että uudistus menee lopulta kuitenkin läpi.
Macronin keskustalaisella LREM-puolueella ei ole enää parlamentissa enemmistöä, mutta sen pitäisi voida luottaa keskusta-oikeistolaisen tasavaltalaiset-puolueen tukeen.
Parlamentin ylemmässä kamarissa senaatissa keskeinen eläkeiän nostoa koskeva lainkohta hyväksyttiin äänestyksessä aiemmin tällä viikolla. Asian käsittely palaa kuitenkin vielä alempaan kamariin eli kansalliskokoukseen, jossa se jäi aiemmin kesken. Sitä ennen molempien kamareiden yhteisen ryhmän on löydettävä sopu lopullisesta lakitekstistä muutoksineen. Lopullista äänestystä eläkeuudistuksesta kaavaillaan maaliskuun viimeiselle viikolle.
Cevipof-tutkimuslaitoksen tutkijan Jerome Jaffren mukaan uudistuksen peruminen olisi äärettömän vaikeaa ja epätodennäköistä.
– En usko, että vastarinnan johtajatkaan uskovat moiseen, Jaffre sanoi LCI-television haastattelussa alkuviikosta.
Samoilla linjoilla on tasavaltalaiset-puolueen ryhmää senaatissa johtava Bruno Retailleau.
– Emmanuel Macronille peruuttaminen olisi yhtä kuin vallasta luopuminen, eläkeuudistusta kannattava Retailleau arvioi.
Onnistumisia ja perääntymisiä
Eläkejärjestelmän uudistamisella ja uudistusten vastustamisella on Ranskassa pitkät perinteet.
Vuonna 1993 täyteen eläkkeeseen oikeuttavien työvuosien määrä onnistuttiin ostamaan 37,5:stä 40:een, mutta vain yksityisellä sektorilla. Kun samaa yritettiin pari vuotta myöhemmin julkisella puolella, pysähtyi koko maa lakkoihin, ja pääministeri Alain Juppén hallitus joutui perääntymään.
Vuonna 2003 pääministeri Jean-Pierre Raffarinin hallitus ajoi samaisen 40 työvuoden uudistuksen läpi laajoista lakoista ja mielenosoituksista huolimatta.
Vuonna 2010 presidentti Nicolas Sarkozy sai toteutettua eläkeiän noston 60 vuodesta 62:een, vaikka kaksi kuukautta jatkuneissa lakoissa ja mielenosoituksissa saarrettiin muun muassa maan öljynjalostamot.
Macron yritti lunastaa lupauksensa eläkejärjestelmän uudistamisesta ensimmäisen kerran vuonna 2019. Seurauksena oli muun muassa kansallisen rautatieyhtiön SNCF:n historian pisin lakko. Lopulta eläkeuudistus jouduttiin panemaan jäihin koronapandemian takia.
Nyt on sitten käynnissä uusi yritys, vajaa vuosi Macronin uudelleenvalinnan jälkeen.