Pääministeri Sanna Marin (sd.) toteaa viitanneensa perjantaina antamissaan Hornet-hävittäjiin liittyvissä kommenteissa siihen, että Euroopassa käydään laajasti keskustelua Ukrainan ilmapuolustuksen tukemisesta, myös hävittäjistä.
– Suomenkin on hyvä tähän keskusteluun varautua, Marin sanoi toimittajille maanantaina vaalikiertueen yhteydessä Vaasassa.
Marin kävi maanantaina toimittajille läpi perjantaina Kiovassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa antamiaan Hornet-kommentteja, jotka ovat herättäneet laajaa keskustelua julkisuudessa.
Vieraillessaan Kiovassa Ukrainassa Marin nosti kysyttäessä esiin mahdollisuuden luovuttaa Ukrainalle Suomen käytöstä poistuvia Hornet-hävittäjiä.
– Kyllä me voimme mielestäni käydä keskustelua myös Hornetien osalta, olisiko niitä mahdollista Ukrainaan luovuttaa ja millaista koulutusta se tarvitsisi rinnalle, Marin sanoi perjantaina.
Mahdollisuuden esiin nostaminen on herättänyt ihmetystä julkisuudessa monesta syystä. Yhtenä syynä on ollut se, että Hornetien seuraajat eivät vielä vuosiin ole käytössä. Seuraajaksi ollaan hankkimassa F-35-monitoimihävittäjiä, ja uuden kaluston on suunniteltu olevan täydellisessä operatiivisessa valmiudessa vasta 2030-luvun alussa.
Pääministeriltä kysyttiin, pelkääkö hän siis, että sota Ukrainassa jatkuu vielä vuosia.
– Minun mielestäni meidän pitää varautua kaikkiin tilanteisiin. Meidän pitää varautua siihen, että sota pitkittyy ja jatkuu, jos me emme pysty toimittamaan Ukrainalle riittävän painavaa aseistusta entistä nopeammassa aikataulussa, hän vastasi.
Niinistö sanonut, ettei asiasta ole ollut puhetta
Julkisessa keskustelussa on myös näkynyt ihmetys siitä, että Marin otti vastauksessaan toimittajille esille Hornetit ilman, että presidentti Sauli Niinistö oli asiasta tietoinen. Niinistö on kertonut, että Hornetien luovuttamisesta Ukrainaan ei ole ollut kenenkään kanssa mitään puhetta.
– Pääministerikin voi vastata toimitusten kysymyksiin, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa liittyviin kysymyksiin, Marin sanoi maanantaina.
Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Niinistö ja Marin keskustelivat jälkikäteen lauantaina. Marin kertoi, että hän itse teki aloitteen puhelinkeskustelusta. Marinin mukaan keskustelu koski pääasiassa sunnuntaista presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokousta.
– Keskustelun sävy ei ollut sellainen, että olisin jonkinlaisia moitteita saanut, mutta mielelläni en referoi luottamuksellista keskustelua, Marin sanoi.
Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on kertonut tiedotusvälineille, ettei hän tiennyt etukäteen Marinin aikeista puhua asiasta Kiovassa. Kaikkosen mukaan Suomi tarvitsee Hornetejaan vielä lähivuosina.
Marin: Ehkäpä tässä näkyy vaalien läheisyys
Marin sanoo olevansa yllättynyt vahvasta reaktiosta, jonka hänen kommenttinsa on kotimaassa saanut.
– Ehkäpä tässä näkyy se, että vaalit ovat aivan kulman takana. Kovasti muista puolueista on mutkia vedetty suoriksi.
Hänen mukaansa hänen vierailustaan Kiovaan ei ole muodostunut "myrskyä vesilasissa kuin sitten ehkä suomalaisessa Twitter-ympäristössä".
Marin korosti, että Horneteja ei ole luvattu mihinkään eikä hän ole tehnyt asiaan liittyen mitään linjausta.
Marinin mukaan on selvää, että Ukraina tarvitsee entistä raskaampaa kalustusta.
– Seuraava iso kysymys on ilman muuta hävittäjät ja ilmapuolustus laajemminkin.
Niinistö totesi maanantaina, että Suomen puolustuksen vaatimukset ovat Hornetien osalta ratkaisevia. Mitä Horneteille niiden käytöstä poiston jälkeen tapahtuu, on hänestä eri keskustelu.
Niinistön mukaan Suomi on keskittynyt Ukrainan välittömiin tarpeisiin ja pyyntöihin, joihin 13. puolustustarvikeapupaketilla on vastattu.
– Pitäisin nyt kiireellisenä, että valtiot ja alan teollisuus selvittäisivät mahdollisuuksia tykistön ammustuotannon tehostamiseksi. Niille on kova tarve ja kaupallinen kysyntä, presidentti kertoo vastauksessa, jonka presidentin kanslia välitti STT:lle.