Ruotsissa pääministeri Ulf Kristersson vaikuttaa suhtautuvan korostetun rauhallisesti Suomen todennäköiseltä näyttävään liittymiseen Natoon ennen Ruotsia. Huomattavaa on, että hän arvioi Suomen jäsenyyden parantavan heti myös Ruotsin turvallisuusasemaa.
Nato-hakemuksen jättäneen Ruotsin edellisen hallituksen pääministeri Magdalena Andersson ei ole samoilla linjoilla. Hän kommentoi keskiviikkona, että Suomen aikaisempi liittyminen ei olisi hyväksi Ruotsille ja että se olisi takaisku myös Naton avoimien ovien politiikalle.
– Ei voi myöskään jättää huomiotta sitä, että Suomen ja Ruotsin erottaminen palvelee ensi sijassa Venäjän etuja, Andersson kirjoittaa.
Hänen mukaansa nyt onkin varmistettava, että ajasta, jonka Suomi on Natossa ja Ruotsin sen ulkopuolella, tulee mahdollisimman lyhyt. Andersson myös perää Kristerssonilta lisäselvitystä siihen, mitä pääministeri tarkoitti keskiviikkona sanomalla, että Ruotsi on valmis muuttuneeseen tilanteeseen.
Ruotsin suurinta puoluetta sosiaalidemokraatteja johtava Andersson vaatii, että Kristersson pitää kaikki valtiopäiväpuolueet informoituina tilanteen kehityksestä eikä jätä niitä enää sivustakatsojiksi.
Andersson myös vaatii nykyistä hallitusta jatkamaan diplomaattisia ponnistuksia sen varmistamiseksi, ettei Unkari tee samaa temppua kuin Turkki ja erota Suomen ja Ruotsin ratifiointeja toisistaan.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkessonin mukaan nyt näyttää siltä, että Suomi on Natossa ennen Ruotsia.
– En ole huolestunut, mutta totta kai on valitettavaa, että olemme joutuneet tähän tilanteeseen. Sehän ei ollut tarkoitus, vaan tavoitteena oli, että liittyisimme Natoon samanaikaisesti, hän sanoi keskiviikkona Suomen-vierailullaan.
Hän uskoo kuitenkin, että on Ruotsin kannalta hyväksi, että Suomi on jäsen.
– Uskon, että Ruotsi on Naton jäsen verraten pian.
Niinistön uumoillaan vahvistavan ensi torstaina
Ruotsissa on myös virinnyt arvostelua Nato-jäsenyyden erittäin nopeasta parlamentaarisesta käsittelystä. Hallitus toi esityksensä Natoon liittymisestä valtiopäiville viime viikon tiistaina, ja asia aiotaan viedä päätökseen ensi viikon keskiviikkoon mennessä.
Kahteen viikkoon supistettua käsittelyä ovat arvostelleet erityisesti vastaehdotukset tehneet vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue, jotka vastustavat jäsenyyttä. Kiirettä arvostelevat myös Dagens Nyheterin haastattelemat valtio-oppineet.
Valtiopäivien ulkoasianvaliokunnan on määrä saada valmiiksi mietintönsä tänään vain kolmen päivän käsittelyn jälkeen, minkä jälkeen Nato-asiaa käsitellään ensi viikon tiistaina täysistunnossa ja päätös tehdään seuraavana päivänä.
Kahdesta eri lähteestä on uumoiltu STT:lle, että presidentti Sauli Niinistö vahvistaisi Suomen kansallisen Nato-lainsäädännön ensi torstaina. Tämä tapahtuisi siten heti Ruotsin päätöksen jälkeen. Torstaille on ilmoitettu presidentin esittely, jossa tämä voisi siis tapahtua. Niinistö lupasi viime viikolla allekirjoittavansa lain ennen eduskuntavaaleja.
Ruotsin hallitus on perustellut nopeaa etenemistä tarpeella olla samassa tahdissa Suomen kanssa, joka päätti hoitaa asian ennen vaaleja. Muun muassa Dagens Nyheterin jutussa kuitenkin mustutetaan, että Suomessa Nato-lakien perusteellisempi eduskuntakäsittely alkoi jo joulukuussa ja kesti kahdeksan viikkoa ennen päätöksen tekemistä.
Suomessa eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa esityksen Suomen liittymisestä puolustusliitto Natoon.