Kun Venäjä helmikuussa 2022 aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan, se muutti myös Suomen turvallisuusympäristöä. Samalla myös keskustelu Suomen liittymisestä Natoon sai uuden vaihteen.
Mielipidemittauksissa nähtiin suuri hyppäys suomalaisten kannatuksessa Nato-jäsenyydelle, ja maaliskuun aikana tuki nousi monessa mielipidemittauksessa jo kuudenkymmenen prosentin kieppeille.
Presidentti Sauli Niinistö arvioi maaliskuun lopulla Svenska Ylen haastattelussa, että mielipidemittausten perusteella Nato-jäsenyydellä voidaan katsoa olevan kansan enemmistön tuki.
Myös lukuisat poliitikot ja valtaosa eduskuntapuolueista ilmoittivat kevään aikana julkisesti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Hakemus yhdessä Ruotsin kanssa
Poliittisen johdon Nato-kannasta kerrottiin virallisesti 12. toukokuuta, kun presidentti Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoittivat kannattavansa Suomen hakeutumista Natoon.
– Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi, presidentti ja pääministeri totesivat yhteisessä tiedotteessaan.
Tulevista hidasteista saatiin esimakua heti seuraavana päivänä, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi, ettei Turkki suhtaudu myönteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
Valtiojohdon ja eduskunnan tehtyä asiasta virallisen päätöksen Suomen jäsenyyshakemus toimitettiin Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille Brysselissä 18. toukokuuta yhtä jalkaa Ruotsin kanssa.
Turkki laittaa kapuloita rattaisiin
Kesäkuussa Turkki myöntyi tukemaan Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi, ja kolme maata hyväksyivät kolmikantaisen yhteisymmärrysasiakirjan Madridin Nato-huippukokouksen yhteydessä.
Asiakirjan muotoilut jättivät kuitenkin tulkinnanvaraa, ja pian kävi ilmi, että Turkki tulkitsi asiakirjaa eri tavalla kuin Suomi ja Ruotsi.
Turkki on Nato-prosessin aikana vaatinut muun muassa useiden terroristeina pitämiensä ihmisten luovuttamista sekä Suomesta että Ruotsista. Turkin terrorismia koskevat pyynnöt ovat liittyneet erityisesti Kurdistanin työväenpuolueeseen (PKK) ja Gülen-liikkeeseen.
Elokuussa Naton kokousten ovet aukenivat Suomelle ja Ruotsille, kun maista tuli liittymispöytäkirjojen allekirjoittamisen myötä Naton tarkkailijajäseniä.
Valtaosa Naton jäsenmaista ratifioi Suomen ja Ruotsin ripeästi, ja syyskuun lopusta lähtien ratifiointia on odotettu enää Turkilta ja Unkarilta.
Ruotsi on Turkille suurempi ongelma
Jäsenyysprosessin alettua kävi pian ilmi, että Turkki suhtautuu nihkeämmin Ruotsin kuin Suomen Nato-jäsenyyteen.
Erdogan esimerkiksi nimitti syyskuussa Ruotsia "terrorismin kehdoksi", mutta arvioi tilanteen olevan Suomella paremmin hallinnassa.
Vielä syksyllä poliitikot Suomessa ja Ruotsissa vakuuttivat, että maat aikovat pitää yhtä Nato-taipaleen loppuun saakka.
Turkki puolestaan toisteli viestiään siitä, että sillä on ongelmia lähinnä Ruotsin kanssa.
Prosessin aikana sekä Suomi että Ruotsi ovat yrittäneet lepytellä Turkkia muun muassa luopumalla sille vuonna 2019 asettamastaan asevientikiellosta.
Lisäksi Ruotsi on muuttanut perustuslakiaan, jotta se voisi vastata Turkin luovutuspyyntöihin.
Mielenosoitukset suututtavat Turkin
Tämän vuoden tammikuussa Turkin suututtivat Ruotsissa pidetyt mielenilmaukset, joissa muun muassa äärioikeistolainen poliitikko poltti muslimien pyhän kirjan, Koraanin.
Tammikuun lopulla ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tulkittiin Ylelle antamissaan kommenteissa ensimmäistä kertaa myöntävän, että Suomi voi joutua harkitsemaan mahdollisuutta edetä Nato-prosessissa eri tahtiin.
Kommentit herättivät huomiota myös Ruotsissa, ja Haavisto kiirehti vielä samana päivänä täsmentämään, että Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-jäsenyys on edelleen tärkeä prioriteetti.
Samana päivänä Turkki ilmoitti peruvansa toistaiseksi Nato-jäsenyyttä koskevat neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa.
Muutamaa päivää myöhemmin Turkin presidentti Erdogan sanoi, että Turkki voisi hyväksyä Suomen sotilasliitto Natoon ilman Ruotsia.
– Ruotsi järkyttyisi, jos antaisimme eri vastauksen Suomelle, Erdogan sanoi.
Polut eriytyvät
Helmikuun puolivälissä Naton pääsihteeri Stoltenbergiltä kuultiin hieman muuttunut viesti, kun hän sanoi, että pääkysymys ei ole, ratifioidaanko Suomi ja Ruotsi Natoon yhtä aikaa. Pääkysymys on, että molemmat ratifioidaan jäseniksi mahdollisimman nopeasti, Stoltenberg sanoi.
Eriaikainen eteneminen alkoi näyttää entistä todennäköisemmältä Münchenin turvallisuuskonferenssissa, jossa presidentti Niinistö kommentoi, että olisi vaikeaa torjua sitä, jos Turkki haluaa ratifioida vain Suomen Nato-jäsenyyden.
Samana päivänä ulkoministeri Haavisto kertoi Turkin sanoneen, että Suomi on täyttänyt Madridin kolmikantasopimuksen ehdot.
Kutsu Turkkiin
1. maaliskuuta eduskunta hyväksyi esityksen Suomen liittymisestä puolustusliitto Natoon selvin äänin: puolesta äänesti 184, vastaan 7 kansanedustajaa.
Maaliskuun alussa Turkki, Suomi ja Ruotsi myös palasivat neuvottelupöytään Brysselissä. Suomen pääneuvottelija kertoi Turkin haluavan nähdä edistystä nimenomaan terrorismin vastaisessa työssä.
Sunnuntaina 12. maaliskuuta presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli tp-utva oli koolla Suomen Nato-jäsenyysprosessin etenemisestä. Poikkeuksellisen aikataulun syyksi kerrottiin seuraavan viikon kiireet.
Ratkaisevan oloinen viesti kuultiin keskiviikkona, kun presidentti Niinistön kerrottiin matkustavan loppuviikosta työvierailulle Turkkiin.
Niinistön mukaan oli tiedossa, että kun presidentti Erdogan on tehnyt Nato-jäsenyyden ratifiointia koskevan päätöksensä, tämä haluaa lunastaa lupauksensa suoraan "presidentiltä presidentille".
Entä Unkari?
Turkin lisäksi ratifiointiaan on pantannut Unkari, joka on lykännyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien käsittelyn aikataulua uudelleen ja uudelleen.
Maaliskuun alussa Unkarin parlamentti aloitti vihdoin keskustelun aiheesta.
Viime viikolla Suomessa ja Ruotsissa vieraili Unkarin parlamentin valtuuskunta, joka vakuutti maan tukevan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Valtuuskunta kuitenkin nosti esiin myös Unkarin tyytymättömyyttä tiettyjen poliitikkojen Unkarin oikeusvaltiokehitystä koskevaan kritiikkiin.
Valtapuolue Fideszin ryhmäjohtaja sanoi perjantaina Twitterissä, että Unkarin parlamentti äänestäisi Suomen Nato-jäsenyydestä 27. maaliskuuta.
-----
Lähteenä STT:n arkisto