Suomessa on tällä hetkellä kateissa pysyvästi noin 450, ihmistä kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Tilastointi ulottuu 1950-luvulle asti, mutta vasta viime kesänä käyttöön otettiin sähköinen KATU-rekisteri. Nimi tulee sanoista kadonneet henkilöt ja tunnistamattomat vainajat.
– Aikaisemmin Suomessa ei ole ollut sähköistä kadonneiden henkilöiden ja tunnistamattomien vainajien rekisteriä, rikostarkastaja Mika Ihaksinen sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.
Ennen tietokoneaikaa kadonneita ihmisiä koskevat tiedot olivat eri poliisipiireissä tutkijoiden mapeissa. Nykyteknologia tekee kadonneiden löytämisestä entistä todennäköisempää.
Pysyvästi kateissa olevien joukkoon kuuluu muun muassa Estonian uppoamisessa kadonneita ihmisiä ja ulkomailla useita vuosia sitten kadonneita henkilöitä.
Maaseudun Tulevaisuuden mukaan kadonneen henkilön ruumiista pitää löytyä suurin osa ennen kuin hänet voidaan poistaa kadonneiden listalta. Esimerkiksi yhden tai kahden raajan löytyminen ei riitä.
Jos henkilöä ei löydetä 30 vuorokauden kuluessa katoamisilmoituksen jättämisestä, poliisin pitää kerätä kadonneesta tunnistustiedot eli DNA:n sormenjäljet ja hammastiedot ja toimittaa ne Keskusrikospoliisille. Tiedot kerätään mahdollista myöhempää tunnistusta varten.