Ranskassa maan hallitus on saanut parlamentin alahuoneen eli kansalliskokouksen luottamuksen.
Ensimmäinen epäluottamuslause-esitys tuli keskustaliittoumalta, ja sitä tuki opposition vasemmistosiipi. Siitä pääministeri Elisabeth Bornen hallitus selvisi täpärästi vain yhdeksän äänen erolla.
Toista, hallituksen kannalta vähemmän vaarallisena pidettyä epäluottamuslausetta oli esittänyt äärioikeistopuolue RN. Se kaatui merkittävästi suuremmalla marginaalilla, kun 577-paikan kansalliskokouksessa esitystä tuki vain reilut yli 90 edustajaa.
Hallituksen jatko riippui oikeistolaisen oppositiopuolue LR:n tuesta. Puolueen johtaja Eric Ciotti sanoi aiemmin, ettei halua lisätä "kaaosta kaaoksen päälle" kaatamalla hallitusta. Osa puolueen kansanedustajista tosin uhmasi puoluejohdon tahtoa ja äänesti epäluottamuslauseen puolesta.
Asiantuntijat olivat ennakoineet, että hallitus saisi kansalliskokouksen tuen parinkymmenen äänen erolla, joten tulos on hallituksen näkökulmasta odotettua heikompi.
Epäluottamuslauseita esittäneet oppositiopuolueet suivaantuivat, kun hallitus päätti ohittaa parlamentin alahuoneen äänestyksen ja viedä eläkeuudistuksen väkisin läpi. Muun muassa eläkeikää 62 vuodesta 64 vuoteen nostava uudistus on epäsuosittu ranskalaisten keskuudessa, mutta presidentti Emmanuel Macronin mukaan kyse on koko eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Vastustajien mielestä uudistus kurittaa epäoikeudenmukaisesti pienituloisia, naisia ja raskasta fyysistä työtä tekeviä ihmisiä.
Liitot varoittelivat keltaliiviliikkeen toisinnosta
Hallituksella on perustuslaillinen oikeus päättää ohittaa alahuoneen äänestys, mutta oikeuden käyttäminen antaa oppositiolle mahdollisuuden esittää epäluottamuslausetta.
Ensimmäisen äänestyksen tuloksen selvittyä vasemmistokansanedustajat vaativat huutaen Bornen eroa ja heiluttivat kylttejä, joissa parjattiin eläkeuudistusta.
Hallituksen saama luottamus kuitenkin tarkoittaa, että uudistus on nyt hyväksytty parlamentissa. Presidentti Macronin on kuitenkin vielä vahvistettava laki, ja sitä saatetaan yrittää haastaa oikeusteitse.
Kriisi ei siis ole lainkaan ohi. Uudistuksen vuoksi Ranskassa on ollut laajoja työtaistelutoimia sekä lukuisia mielenosoituksia.
Viime viikolla lakkoja järjestäneiden ammattiliittojen johtajat varoittivat, että hallituksen linjaus voi johtaa vuonna 2018 alkaneen keltaliiviliikkeen toisintoon. Liittoväki sanoi pelkäävänsä, että protestien radikalisoituessa järjestöt voivat menettää tilanteen hallinnan.
Uusia lakkoja ja muita mielenilmauksia on järjestetty torstaille, ja esimerkiksi julkinen liikenne on monin paikoin pysähtymässä. Lisäksi pääkaupungissa Pariisissa on mittavia roskapussikasoja jäteautonkuljettajien lakkoilun vuoksi.
Viikonlopun mielenosoituksissa pitkälti toistasataa ihmistä otettiin kiinni spontaaneissa mielenosoituksissa.