Lievän taantuman jälkeen Suomen talous palaa kasvuun loppuvuonna, jos uusilta yllätyksiltä vältytään, arvioi valtiovarainministeriö (VM) talouskatsauksessaan.
Suomen talous on ollut lievässä taantumassa viime syksystä lähtien, kun kotitaloudet ovat vähentäneet kulutusta nopean inflaation ja korkojen nousun seurauksena.
VM:n ennuste ei ole bruttokansantuotteen (bkt) osalta muuttunut joulukuusta. Ministeriö arvioi bkt:n supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia. Inflaatio kuitenkin VM:n arvion mukaan hidastuu ja palkankorotusten myötä ostovoima alkaa kasvaa kuluvan vuoden aikana. Ensi vuonna Suomen talouden odotetaankin kasvavan 1,3 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 1,6 prosenttia.
– Kaikkiaan taantuma jää lieväksi ja lyhytaikaiseksi ja talous alkaa kasvaa uudelleen vuoden mittaan, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi aiemmin tällä viikolla, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia ja kääntyy ensi vuonna 1,2 prosentin kasvuun.
Spolanderin mukaan talouden näkymä Euroopassa on vahvistunut sitä mukaa kun pelko energiakriisistä on hellittänyt.
Taloudessa on kuitenkin paljon epävarmuutta lisääviä tekijöitä. VM:n ennuste perustuu oletukselle, että Venäjän hyökkäyssodan vaikutus talouteen pysyy nykyisellä tasolla.
Nopea korkojen nousu on esimerkiksi aiheuttanut odotettuja ongelmia rahoitus- ja kiinteistömarkkinoilla, ja VM:n mukaan ongelmat voivat myös osoittautua ennakoitua pahemmiksi.
Julkisen talouden alijäämä kasvaa
Julkisen talouden alijäämä kasvaa ministeriön arvion mukaan huolestuttavasti, kun hintojen nousu alkaa näkyä myös julkisen talouden menoissa.
– Julkisessa taloudessa näkymät ovat huolestuttavat. Nopea inflaatio nostaa julkisten hankintojen hintoja sekä julkisen sektorin maksamia palkkoja ja etuuksia, korkeammat korot nostavat velanhoidon kustannuksia ja hyvinvointialueiden alkuvuodet näyttävät vaativan ennakoitua enemmän rahaa, Spolander sanoo.
Julkisen talouden alijäämä pieneni viime vuonna koronaviruspandemiaa edeltäneelle tasolle nopean kasvun, vahvan työllisyyden ja muun muassa pandemian torjumiseksi tehtyjen toimien päättymisen myötä.
Julkisen talouden alijäämä on VM:n arvion mukaan tänä ja ensi vuonna 2,6 prosenttia suhteessa bkt:hen, josta se kipuaa hetkellisesti yli kolmen prosentin vuonna 2025. Alijäämän ennakoidaan supistuvan piirun alle kolmen prosentin vuosina 2026 ja 2027.
VM:n mukaan velkasuhteen kasvun pysähtyminen ei ole näköpiirissä. Julkisen talouden kestävyysvaje on noin kolme prosenttia suhteessa bkt:hen vuoden 2027 tasolla.
Seuraavan hallituksen päätökset voivat kuitenkin vaikuttaa alijäämiin ja velkasuhteeseen merkittävästikin, jolloin tässä ennusteessa kuvatut alijäämä- ja velkaurat eivät toteudu, Spolander sanoo.
Työllisyys notkahtaa hetkellisesti ennätystasolta
Valtiovarainministeriö ennustaa myös ennätystasolle nousseen työllisyyden notkahtavan tänä vuonna. Avoimia työpaikkoja on edelleen paljon, mutta niiden määrä on jo laskenut selvästi. Työllisten määrä vähenee ennusteen mukaan noin puoli prosenttia tänä vuonna pääasiassa eläke- ja lomautusjärjestelyiden takia. Työttömyysaste nousee seitsemään prosenttiin.
Työllisyystilanne kuitenkin parantuu VM:n ennusteen mukaan uudelleen talouden kääntyessä kasvuun ja työllisyysasteen odotetaan nousevan 74,2 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
Kun maailmankaupan kasvu nopeutuu, myös Suomen vienti kääntyy kasvuun tämän vuoden aikana ja kasvu nopeutuu vuonna 2024. Muun muassa suotuisat odotukset energian hinnasta ja saatavuudesta tukevat suomalaisen tuotannon hintakilpailukykyä, VM uskoo.