Vain kymmenesosa suklaa-alan toimijoista tietää, mistä niiden käyttämä kaakao on peräisin. Antamistaan vastuullisuuslupauksista huolimatta yritykset eivät voi olla varmoja, onko kaakaon tuotannossa tuhottu metsää tai loukattu ihmisoikeuksia, selviää laajasta selvityksestä, jossa oli mukana muun muassa ympäristöjärjestö WWF.
Selvityksen mukaan monet yritykset väittävät perusteettomasti suklaansa olevan täysin vastuullista.
– Yritysten kyvyttömyys puuttua metsäkatoon ja alan sosiaalisiin ongelmiin on huolestuttavaa. Maailman suurimmissa kaakaontuottajamaissa Ghanassa ja Norsunluurannikolla kaakaontuotanto on edelleen merkittävä syy metsien tuhoutumiseen. Suuri osa yrityksistä ei edelleenkään maksa köyhille pienviljelijöille elämiseen riittävää toimeentuloa eikä ole onnistunut kitkemään pois lapsityövoiman käyttöä, sanoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen tiedotteessa.
WWF:n mukaan kolme neljäsosaa maailman kaakaosta on peräisin Länsi-Afrikasta, erityisesti Norsunluurannikolta ja Ghanasta. Suklaantuotannon aiheuttama metsäkato on tuhonnut monien uhanalaisten eläinlajien, kuten gorillojen ja Länsi-Afrikan simpanssin, elinympäristöjä.
Olennaista olisi kaakaon hankintaketjun läpinäkyvyys
Suklaapisteselvityksessä arvioidaan kansainvälisten suklaabrändien, hankkijoiden ja jälleenmyyjien vastuullisuutta. Arvioinnissa olivat mukana muun muassa Fazerin sininen ja Kinder.
Selvityksen mukaan Fazer etenee vastuullisuustoimissaan, mutta työtä on edelleen tehtävänä esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta parantavan kaakaonviljelyn edistämisessä.
Selvityksen mukaan moni yritys toteuttaa vastuullisuusohjelmiaan ilman ulkopuolista arviointia. Olennaista olisi koko hankintaketjun läpinäkyvyys viljelystä lähtien.
– Yleisellä tasolla selvitys kertoo karua kieltä siitä, miten vähän yrityksiä kiinnostaa puuttua alan epäkohtiin. Osa yrityksistä ei lukuisista pyynnöistä huolimatta suostunut edes vastaamaan selvitykseen. Tällaisia olivat esimerkiksi Tobleronea ja Marabou-suklaata valmistava Mondelez, sanoo Kaukonen.
Yrityksiä vertailtiin pisteytyksessä muun muassa työntekijöiden palkkaukseen ja ympäristön huomioimiseen liittyvissä kategorioissa.
Neljättä kertaa toteutettuun suklaaselvitykseen vastasi 53 yritystä. Yritysten toimintaa tarkasteltiin kuudessa eri kategoriassa.