Metsähallituksen toiminta Kainuun ja Pohjois-Savon alueilla sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamishankkeessa ihmetyttää osaa valmisteluissa mukana olleista. STT:lle kerrotaan Metsähallituksen pyrkineen vaikuttamaan kansallispuiston laajentamislain lausuntovaiheessa tärkeimpiin lausunnonantajiin siten, että näiden lausunnoissa näkyisi Metsähallituksen toiveet.
STT on haastatellut laajentamisen alulle pannutta Rautavaaran kuntaa ja Pohjois-Savon liittoa sekä käynyt muita taustakeskusteluita. STT:lle kuvaillaan, että Metsähallituksen toiminta on ollut epätavanomaista ja poikkeuksellista.
Lakiuudistusten lausuntovaiheessa tarkoitus on, että eri tahot voivat kertoa omia kantojaan ja parannusehdotuksiaan lakiluonnokseen. Tarkoitus ei ole, että jokin taho pyrkii vaikuttamaan muiden lausuntoihin.
Metsähallituksen toimintaa kuvataan poikkeukselliseksi siksikin, että sillä on viranomaisrooli. Se on valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä.
Metsähallitus sanoo, ettei se ei ole pyrkinyt vaikuttamaan kenenkään muiden lausuntoihin vaan on kertonut oman kantansa ja pyrkinyt etsimään kompromissia.
Laki kansallispuiston laajentamisesta hyväksyttiin eduskunnan täysistunnossa helmikuussa.
Metsähallitusta hiersi aluerajaus
Kansallispuiston laajennus lähti liikkeelle Rautavaaran kunnan ja Pohjois-Savon liiton aloitteesta. Ne tekivät ympäristöministeriölle elokuussa 2020 aloitteen Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta Metsäkartanon leirikeskukseen saakka.
Aloitteen jälkeen Rautavaaran kunta käynnisti Pohjois-Savon liiton rahoittamana MasterPlaniksi kutsutun työn, jossa suunniteltiin laajennuksen aluerajausta ja arvioitiin sen vaikutuksia. Työn perusteella laajennusta alettiin valmistella ympäristöministeriössä. Lakiluonnos lähti lausunnolle syksyllä 2022 MasterPlanin viitoittamalla tiellä.
Metsähallitus näki rajauksen ongelmallisena erityisesti sen metsätalousliiketoiminnan kannalta. Lausunnolle lähtenyt ympäristöministeriön esityksen rajaus sisälsi noin 1 326 hehtaaria Metsähallituksen liiketoiminnan alueella sijaitsevaa jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta.
Kansallispuistoa laajennettiin kaikkiaan noin 2 441 hehtaarin verran valtion mailla.
Metsähallitus perusti vuonna 2019 kolme havaintoaluetta, joita sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuiston lisäksi Suomussalmella ja Savukoskella. Alueilla olevaa valtion talousmetsää ei käsitellä avohakkuilla, vaan esimerkiksi poiminta- tai väljennyshakkuilla. Havaintoalueilta kerätään tietoa siitä, miten metsätaloutta voitaisiin harjoittaa avohakkuita välttäen.
Metsähallitus ilmoitti, että jos Tiilikkajärven kansallispuiston laajennus olisi esityksen mukainen, havaintoalue pienenisi niin paljon, että se jouduttaisiin lopettamaan.
"Metsähallitus tuli ryminällä neuvottelupöytään"
Rautavaaran kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen sanoo, että Metsähallituksen talousmetsäpuolta pyydettiin valmisteluun mukaan MasterPlan -vaiheessa kahdesti.
– Silloin he kokivat ja näkivät, että ei ole tarpeen. Perusteluna oli, että he toimivat vain ministeriöiden eli ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön käskystä, että he eivät halua osallistua tähän valmisteluvaiheeseen.
Ruotsalaista harmittaa ja ihmetyttää, että kun lakiluonnos oli tulossa ulos, "he tulivat ryminällä neuvottelupöytään". Hän kuitenkin painottaa, ettei hänellä ole mitään hampaankolossa Metsähallitusta kohtaan.
Hänen mukaansa Metsähallituksen toiveita olisi voitu kuulla paremmin, jos Metsähallitus olisi tullut aiemmin mukaan.
Esittivätkö Metsähallituksen edustajat teille jonkun toiveen, että teidän lausunnossanne nämä heidän toiveensa jotenkin näkyisivät?
– Kyllä esitti. Siinä vaiheessa Pohjois-Savon liitto, Rautavaaran kunta ja Metsähallitus kävi palaverin tai kaksi.
Ruotsalainen sanoo, että neuvotteluissa he kävivät eri karttoja lävitse ja Metsähallitus esitti toiveen, miten aluerajauksen pitäisi mennä.
Rautavaaran kunnan lausunnossa se huomioitiin Ruotsalaisen mukaan siten, että kunnan ensisijainen ehdotus oli MasterPlan-hankkeen mukainen aluerajaus ja toissijainen ehdotus oli aluerajaus, jota Metsähallitus ehdotti.
– Pienimuotoisesti heidän toiveensa sitten huomioitiin tässä Rautavaaran kunnan lausunnossa.
Metsähallituksen mukaan neuvotteluissa löytyi kaikille sopiva kompromissi
Metsähallituksen Metsätalous Oy:n metsävara- ja suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist sanoo STT:lle käyneensä Rautavaaran kunnan ja Pohjois-Savon liiton kanssa yhdessä läpi, miten kansallispuisto voitaisiin rajata.
Hänen mukaansa Metsähallitus ei ole tietenkään esittänyt muille lausunnonantajille toiveita siitä, että Metsähallituksen kanta näkyisi myös niiden lausunnoissa.
– Löysimme sieltä sellaisen vaihtoehdon, että nämä kannat voidaan sovittaa yhteen ja jokainen voi sitten antaa lausuntonsa.
Minkä takia olette loppuvaiheessa tulleet tähän valmisteluun mukaan?
– Meillähän ei ole ollut valmistelutoimeksiantoa ministeriöstä. Tämä on ollut kunnan vetämä hanke, ja me olemme antaneet tietoja. Heille on mennyt tiedoksi, että meillä on jatkuvan kasvatuksen havaintoalue. Ei siinä sen kummempaa tavoitetta ole ollut kuin saada aikaiseksi ratkaisu, joka turvaisi jatkuvan kasvatuksen havaintoalueen jatkumisen, hän sanoo.
Metsähallituksen lausunnon mukaan laajennusosan metsätalouden talousvaikutus on 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.
"Neuvottelut lausuntovaiheessa kovasti mietityttivät"
Pohjois-Savon liiton suunnittelujohtaja Annaelina Isola sanoo, että alkusyksyllä 2022 Metsähallituksen talousmetsäpuolen toimijoilta tuli suora viesti, jossa Pohjois-Savon liitto pyydettiin neuvotteluihin.
– Ei meidän olisi ollut pakko siihen neuvotteluun enää ryhtyä, kun me olimme jo sitä mieltä, että yhdessä laadittu MasterPlan on se, minkä mukaan voidaan edetä.
Samaan aikaan valmistelussa oli myös maakuntakaava. Isolan mukaan Metsähallituksen kriittinen kanta tuli esille siinä vaiheessa, kun maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2022. Kaavoitusprosessissa tärkeää on sovittaa yhteen erilaisia intressejä.
Isola kertoo tuolloin katsoneensa, että liitolla voi olla yhteen sovittava rooli etenkin, kun maakuntakaavaprosessi oli menossa samanaikaisesti.
– Sinänsä ei ole mitenkään ihmeellistä, että joku haluaa neuvotella maakuntakaavasta. Mutta nämä neuvottelut Tiilikkajärven kansallispuiston hallituksen esityksen lausuntovaiheessa kyllä kovasti mietityttivät. Tulkitsimme, ettei Metsähallitus ole saanut jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen asiaa riittävästi esille Tiilikkajärven MasterPlan työssä, Isola sanoo.
Lausunnoissa näkyi kompromissi
Lopulta Pohjois-Savon liitto totesi lausuntokierroksella annetussa lausunnossaan, että se on neuvotellut Rautavaaran kunnan ja Metsähallituksen kanssa kansallispuiston alueesta ja neuvotteluissa saavutettiin yhteinen näkemys.
Liitto ehdotti lausunnossaan, että kansallispuiston alueelta jätetään pois kaikkein käsitellyimpiä talousmetsäalueita, joilla on tiheä metsäautotieverkosto. Lisäksi lausunnossa ehdotettiin, että kansallispuiston alueelta rajataan pois myös jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen alueita, joilla sijaitsee havaintoalueita. Vastaavasti kansallispuiston laajennukseen esitettiin lisättäväksi esimerkiksi joitakin suoalueita.
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemisessa Isola kertoo tuoneensa esille, että Tiilikkajärven kansallispuiston laajeneminen on Pohjois-Savon liitolle ensisijainen asia, eikä sitä haluta rajauksen pienentämisellä vaarantaa.
Laki hyväksyttiin eduskunnan täysistunnossa helmikuussa, eikä Metsähallitus lopulta saanut toiveitaan läpi jatkuvan kasvatuksen havaintoalueiden osalta. Metsähallitus on sittemmin lopettanut havaintoalueensa alueella.