Poliisihallituksessa laadittu mielenosoitustilanteita käsitellyt muistio ei ole ohje, sanoo poliisitarkastaja Marja Kiiski STT:lle.
Kiisken mukaan muistio tehtiin tammikuun lopussa sisäiseen työskentelyyn ja siinä tarkastellaan erilaisiin mielenosoituksissa syntyviin tilanteisiin liittyvää lainsäädäntöä. Muistio jaettiin Kiisken mukaan poliisilaitosten hälytys- ja valvontaosastoja johtaville.
– Se ei ole ohje, vaan muistio lainsäädännöstä, Kiiski sanoo STT:lle.
– Meillä on ihan erikseen ohjeet, ne ovat ihan erinäköisiä asiakirjoja, hän jatkaa.
Poliisihallitus ilmoitti tiistaina laativansa selvityksen poliisin toiminnasta mielenilmauksissa, joissa kritisoitiin Turkin nykyhallintoa. Helsingin poliisi poisti viikonloppuna mielenosoittajilta Turkin presidenttiä esittävän nuken.
STT puolestaan kertoi myöhemmin tiistaina Poliisihallituksen muistiosta, jossa käsitellään mielenosoituksissa ilmeneviä provokaatioita.
– Tunnistettavaa henkilöä muistuttavan nuken hirttämisen tai muussa loukkaamistarkoituksessa tapahtuvan käsittelyn osalta voitaneen pitää lähtökohtana, että asiassa on syytä epäillä kunnianloukkausrikosta, todetaan muistiossa.
Muistio käsittelee Koraanin polttamista
Poliisihallituksen muistio on päivätty 31. tammikuuta, ja se on laadittu poliisin valtakunnallisen valvonta- ja hälytystoiminnan verkoston kokoukseen. Muistion otsikko on "Muistio Koraanin tai muun uskonnollisen symbolin polttamisesta ja eräistä muista provosoivista toimista mielenosoituksessa".
Seitsemänsivuisessa muistiossa käsitellään mielenosoituksiin liittyvää lainsäädäntöä ja sitä, millaisia oikeuksia poliisilla on puuttua erilaisiin tilanteisiin. Muistion osioissa käsitellään muun muassa uskonrauhan rikkomiseen ja kansanryhmää vastaan kiihottamiseen liittyviä rikoslain pykäliä.
Muistiossa otetaan tapausesimerkeiksi myös konkreettisesti pyhän kirjan tai uskonnollisesti tärkeän symbolin polttaminen, tunnistettavaa henkilöä esittävän nuken halventava käsittely ja erilaisten lippujen heiluttaminen.
Turkkia ei muistiossa mainita kertaakaan, mutta ennen muistion kirjoittamista Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania esittävää nukkea roikotettiin jaloista Tukholmassa kaupungintalon edustalla. Lisäksi Ruotsissa äärioikeistolaispoliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin Turkin suurlähetystön edessä. Tapausten vuoksi Turkki jäädytti väliaikaisesti Ruotsin ja Suomen kanssa käytävät neuvottelut maiden Nato-ratifioinneista.
Viime itsenäisyyspäivänä Helsingissä pidetyssä mielenosoituksessa poliisi vaati myös kurdijärjestö PKK:n lippuja poistettaviksi.
Poliisitarkastaja Kiiski ei ota suoraan kantaa siihen, miten ajankohta vaikutti muistion laadintaan.
– Siinä on pohdittu erilaista soveltuvaa lainsäädäntöä, hän sanoo.
Kiiski ei avaa myöskään sitä, mitä syitä oli tarkalleen sille, että muistio päätettiin Poliisihallituksessa tehdä.
"Katsotaan, mitä laillisuusvalvonta tuo tullessaan"
Sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Tomi Vuoren mukaan tiedossa on ollut, että kyseinen muistio on laadittu. Hänen tiedossaan ei ole, että kuka muistiota on pyytänyt tai miksi.
– Poliisia johtaa Poliisihallitus, ja me ministeriössä olemme osa valtioneuvostoa. Se, että me tiedämme joistain asioista, on aivan toinen asia kuin se, että me vaikuttaisimme asioihin, Vuori korostaa STT:lle.
Vuoren mukaan ministeriö seuraa Poliisihallituksen aloittamaa selvitystä, joka koskee Helsingin poliisia.
– Lähtökohtaisesti he itse selvittävät. Katsotaan, mitä laillisuusvalvonta tuo tullessaan. Selvityksen tekemisen pitäisi mennä normaalin proseduurin mukaisesti.
Poliisihallituksen tehtävänä on muun muassa johtaa ja valvoa poliisitoimintaa. Vuoren mukaan lähtökohtaisesti tämä on toimiva ratkaisu.
– Jos näemme, että jokin asia on sellainen, jota myös ministeriöstä käsin täytyy selvitellä, niin sitten selvitämme,
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi asiaa tiistaina Twitterissä.
– Poliisihallitus on aloittanut selvityksen poliisin toimista. On hyvä, että asia selvitetään. Sananvapaus on tärkeä arvo, ja sen turvaaminen on yksi poliisin tehtävistä, Mikkonen tviittasi.
Poliisitarkastaja Kiiski ei puolestaan ota kantaa Poliisihallituksen laillisuusvalvonnassa oleviin yksittäisiin asioihin.
– Aluevastuullinen poliisilaitos vastaa konkreettisten mielenosoitustilanteiden poliisitoiminnasta, hän sanoo.
Helsingin poliisin hälytys- ja valvontayksikön johtaja Heikki Porola kertoi aiemmin tällä viikolla STT:lle, ettei Suomen Nato-prosessi ole vaikuttanut poliisin toimintaan mielenosoituksissa. Porola sanoi myös, ettei Helsingin poliisi ollut saanut Poliisihallitukselta ohjeita viimeaikaiselle toiminnalleen Turkki-mielenosoituksissa. Helsingin poliisilaitoksesta ei keskiviikkona kommentoitu asiaa STT:lle enempää.
Neljä kantelua oikeusasiamiehelle
Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta kerrottiin keskiviikkona STT:lle, että maaliskuussa on tehty toistaiseksi neljä kantelua Helsingin poliisin toiminnasta mielenosoituksissa, jotka ovat liittyneet Turkin presidenttiin.
Esittelijäneuvos Mikko Eteläpää oikeusasiamiehen kansliasta kertoo, että kantelut käsittelevät muun muassa nuken poistamista mielenilmauksesta. Kanteluista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Eteläpää kertoo, ettei eduskunnan oikeusasiamies ole vielä päättänyt, ottaako se itse kantelut selvitykseen vai siirtääkö se kantelut Poliisihallitukselle selvitykseen. Syy tähän on Eteläpään mukaan se, että oikeusasiamies ei välttämättä itse selvitä sellaista asiaa, joka on viranomaisella selvityksessä toisaalla.