Jatkossa elintarvikepakkauksien parasta ennen -merkinnässä voi lukea "usein hyvää jälkeenkin", jos elintarvikkeen käyttö sen vähimmäissäilyvyysajan jälkeen on turvallista.
Asiaa on ehdottanut alustavasti Euroopan komissio, jonka viime vuonna teettämän laajan kuluttajatutkimuksen mukaan kuluttajat sekoittavat usein parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän toisiinsa, jolloin roskiin päätyy käyttökelpoista tavaraa.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) esitti keskiviikkona antamassaan vastauksessa kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk.) kirjalliseen kysymykseen, että Suomi osallistuu päiväysmerkintöjen kehitämiseen ja ruokahävikin vähentämistä koskevien aloitteiden käsittelyyn unionin toimielimissä.
Kärnä kysyi 9. maaliskuuta jättämässään kysymyksessä, onko hallitus huolissaan tarpeettoman rajoittavien päiväysmerkintöjen aiheuttamasta ruokahävikistä ja miten varmistetaan se, että tuotteen viimeinen käyttöajankohta merkitään vain niihin tuotteisiin, jotka muodostavat terveysvaaran lyhyenkin säilytyksen jälkeen.
Tällä hetkellä Ruokaviraston ohjeistuksen mukaan parasta ennen -merkintä kertoo, mihin asti elintarvike säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet, kuten koostumuksen, värin ja tuoksun.
Sen sijaan mikrobiologisesti helposti pilaantuvien ja terveydelle elintarvikkeiden pakkauksessa on ilmoitettava vähimmäissäilyvyysajan sijaan tuotteen viimeinen käyttöajankohta. Tämä johtuu siitä, että mikrobiologisesti helposti pilaantuva elintarvike voi muodostaa hyvin nopeasti ihmiselle terveysvaaran viimeisen käyttöajankohtansa jälkeen.
Muissa helposti pilaantuvissa elintarvikkeissa riittää vähimmäissäilyvyysajan kertova parasta ennen -merkintä.
Kurvisen mukaan lukuisista informaatiokampanjoista huolimatta kuluttajilla on edelleen vaikeuksia ymmärtää vähimmäissäilyvyysajan ja viimeisen käyttöpäivän välinen ero.
– Suomessa tehdyt kuluttajakyselylyt tosin osoittavat, että meillä eri päiväysmerkintöjen merkitys on varsin hyvin kuluttajien tiedossa, hän täsmentää vastauksessaan.