Postin uusi toimitusjohtaja Turkka Kuusisto myöntää Postin niin kutsutut laatuhaasteet. Kuusiston mukaan työvoiman saatavuus muodostaa palvelua heikentävän pullonkaulan.
– Tälläkin hetkellä kuumeisesti etsimme ja pyrimme rekrytoimaan lisää jakajia reiteille, joissa meillä ei tällä hetkellä ole tarpeeksi työvoimaa, Kuusisto sanoi perjantaina Postin mediatilaisuudessa.
Helsingin Sanomat uutisoi tammikuun lopulla, että Postilla on ongelmia postinkulussa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Väärään osoitteeseen tulleet postit ja lähetysten erittäin pitkät toimitusajat näyttävät olevan yleisiä ongelmia, HS kertoi saamansa palautteen perusteella.
Verkkosivuillaan julkaistavissa häiriötiedotteissa Posti kertoo harva se päivä postin perusjakelun viiveistä. Niistä suurin osa kohdistuu pääkaupunkiseudulle.
Jakajien palkkojen korottaminen ei Kuusiston mukaan sovellu ratkaisuksi Postin työvoimapulaan.
– Postilla on 16 kilpailijaa, jotka jakavat postia. Se määrittelee tuotteelle markkinahinnan, josta asiakkaat ovat valmiit maksamaan. Jotta me pystymme tässä vapaassa kilpailussa pärjäämään, meidän pitää noudattaa markkinakäytäntöjä, Kuusisto sanoi STT:lle.
Hänen mukaansa myös viime syksyn postilakko on vaikuttanut postinjakeluun, kun Posti on joutunut jakamaan varastoon jääneitä kirjeitä ja muita lähetyksiä.
"Hirveän tärkeää sopeuttaa toimintaa"
Posti tiedotti perjantaina aamulla Kuusiston nimityksestä toimitusjohtajaksi. Väliaikaisena toimitusjohtajana Kuusisto oli johtanut Postia jo lokakuun alusta, jolloin edeltäjä Heikki Malinen erosi tehtävästään.
Nimitys ei tuo muutoksia Postin toiminnan suuntaviivoihin. Kasvua haetaan paketeista, verkkokaupasta ja logistiikasta. Perinteiset postipalvelut yritetään pitää kilpailukykyisenä mahdollisimman pitkään.
Postin mukaan sillä on tarve alentaa kustannuksia 150–200 miljoonalla eurolla vuosina 2019–2021. Kuusisto ei perjantaina kertonut kouraantuntuvia toimia säästöjen toteuttamiseksi.
– Meille on hirveän tärkeää järkevöittää ja sopeuttaa toimintaa laskevaan volyymikehitykseen erityisesti yhdessä liiketoiminnassa, Kuusisto sanoi.
Tämä tarkoittaa perinteistä postipalvelua, jossa osoitteellisten kirjeiden määrä vähenee kovaa vauhtia. Nykytahdilla kirjepostin määrä puolittuu suunnilleen viidessä vuodessa.
Kuusiston mukaan Postin pitää pohtia myös laajemmin, miten se voi olla kustannuksissaan kilpailukykyinen. Posti on viime aikoina vähentänyt myymälöitään ja lisännyt automaattien ja palvelupisteiden määriä.
Pakettilajittelijoiden tes-siirrosta repesi riita
Postin suunnitelmat siirtää 700 pakettilajittelijaa Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin johtivat viime syksynä ammattiliitto PAUn lakkoon ja merkittäviin tukilakkoihin. Lopulta pakettilajittelijoille sorvattiin oma, erillinen työehtosopimus PAUn ja työnantajaliitto Paltan välillä.
Vaikka Posti joutui taipumaan pakettilajittelijoiden tes-siirrossa, uudessa työehtosopimuksessa on Kuusiston mukaan joustavuuselementtejä, jotka parantavat Postin mahdollisuuksia kilpailla pakettimarkkinoilla.
Kuusisto ja Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola eivät perjantaina sulkeneet pois mahdollisuutta, että työntekijöitä tulevaisuudessa siirrettäisiin toisen työehtosopimuksen piiriin.
– Luulen, että tulevaisuudesta ei ole viisasta antaa minkäänlaisia pitäviä statementeja (lausuntoja), miten asiat kehittyvät, Pohjola sanoi STT:lle.