Hallitus pyrkii vastaamaan hoitajapulaan lisäämällä lähihoitajakoulutuksen aloituspaikkoja – nuoria vanhustyö ei juuri kiinnosta

Hoiva-ala ei ole viime vuosina kiinnostanut nuoria entiseen tapaan. Anni Reenpää / LEHTIKUVA
STT

STT

Vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon tarvitaan vuoden 2023 kevääseen mennessä 4 400 uutta hoitajaa, vaikka työvoiman saatavuus on jo nyt merkittävä ongelma ikäihmisten asumispalveluissa. Tähän hallitus pyrkii vastaamaan muun muassa lisäämällä lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkoja. Hoitajatarve johtuu siitä, että hallitus esittää lakiin sitovaa 0,7:n hoitajamitoitusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) on arvioitu, että lähihoitajakoulutukseen tarvittaisiin noin 5 000 uutta opiskelijaa, mikä vaatisi noin 148 miljoonan euron määräaikaisen lisärahoituksen. Uusia opiskelijoita pitäisi ottaa hallituksen esityksen mukaan kuluvasta vuodesta alkaen 1 700 vuodessa kolmen vuoden ajan. OKM:stä kerrotaan, että hallitus ei ole vielä vahvistanut asiaa.

– Siitä on ajatus, mistä ne rahat otetaan ja se asia kerrotaan sitten, kun se on muodollisesti päätöksessä, opetusministeri Li Anderssonin (vas.) esikunnasta todettiin STT:lle.

Lisää tarvitaan erityisesti lähihoitajia, koska hallituksen esityksen mukaan hoiva-avustajat eivät saa työskennellä yksin välittömässä asiakastyössä eivätkä ilman koulutusta osallistua lääkehuoltoon. Sairaanhoitajien määrän pitäisi kasvaa henkilömitoituksen nousun vuoksi noin 530 sairaanhoitajalla, hallituksen esityksessä arvioidaan.

Yksi ongelma on, että nuorten silmissä alan koulutus on menettänyt hohdettaan tasaisesti viime vuosina. Viime keväänä lähihoitajaopintoihin pyrki yhteishaussa alle 8 600 hakijaa, mikä on lähes 4 600 vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Syynä on pidetty muun muassa negatiivisia uutisia alan epäkohdista.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä opiskelijoita hakee ammatilliseen koulutukseen huomattavasti myös jatkuvan haun kautta, sanotaan OKM:stä. Vuodesta 2018 voimassa ollut jatkuva haku on pääasiallinen muille kuin perusopetuksen päättäneille. Sen kautta koulutukseen hakeutuvista ei ole tilastoja.

– Siellä on hyvin monen ikäistä koulutettavaa tälläkin hetkellä aina eläkeikään saakka. Lähihoitajan tehtävät erityisesti vanhustyössä sopivat hyvin aikuisille ammatin vaihtajille, OKM:stä kerrotaan.

Lähihoitajatutkintojen määrä noussut

Hallituksen esityksessä käytetään pohjana Opetushallituksen lukuja, joiden mukaan lähihoitajan koulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden määrä on noussut 2010-luvulla hieman ja oli vuonna 2017 noin 14 000. Suoritettujen lähihoitajatutkintojen yhteismäärä on noussut 7 600:sta lähes 11 000:een vuonna 2017. Vanhustyöhön erikoistuneiden määrä on pysynyt suunnilleen samana eli lähes 1 500:ssa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) huomauttaa, että Suomessa valmistuu nykyäänkin paljon hoitajia.

– Näiden hoitajien rekrytoiminen nimenomaan vanhuspalvelualalle on yksi mahdollisuus, ja houkuttelevuuden lisääminen vanhustyössä on yksi olennainen asia tässä kokonaisuudessa, Kiuru sanoi torstaina esitellessään hallituksen lakiesitystä.

Kiurun mukaan aikamme haastavimpia ilmiöitä on, miten saada ihmiset hakeutumaan hoiva-alalle. Iso kysymys on, miten alan imagoa saadaan parannettua niin, että nuoret haluavat hakeutua lähihoitajakoulutukseen ja ovat kiinnostuneita nimenomaan vanhustenhoivasta.

– On huomattu nyt jo, että nuoret eivät ole erityisen hanakoita hakeutumaan vanhustyöhön ja uusia henkilöitä on rekrytoitava alalle myöskin työllistämistä ajatellen. Uskon, että potentiaalia on esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella kouluttaa lähihoitajia.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on arvioitu Suomessa olevan jonkun verran myös hoitoalan koulutuksen saaneita, jotka saattaisivat palata alalle, jos työ tuntuisi houkuttelevalta.

Työperäinen maahanmuutto ei ensisijainen keino

Ministeri Kiuru luottaa siihen, että jo sitova hoitajamitoitus itsessään lisäisi alan houkuttelevuutta, kun hoitajat voisivat keskittyä hoivatyöhön. Esityksen mukaan hoitajamitoitukseen ei lasketa esimerkiksi siivousta, pyykkäystä ja ruoan laittoa, vaan niistä huolehtisi eri henkilöstö.

– Hoitajamitoitusta koskeva lainsäädäntö on vastaus työssä jaksamiseen. Se, että voi keskittyä aidosti hoivaan tuo selkeän viestin, että työtä arvostetaan, Kiuru sanoi.

Yksi vaihtoehto on myös rekrytoida uusia hoitajia työperäistä maahanmuuttoa tehostamalla.

– En halua pitää sitä kuitenkaan ainoana ja konkreettisimpana keinona, koska sosiaali- ja terveysalalla on hyvin tarkat määräykset, millä kelpoisuuksilla täällä voidaan työskennellä. Alalla pitää olla riittävä kielitaito ja pätevyydet ja kelpoisuudet kunnossa, mutta en sulje sitä missään tapauksessa pois, Kiuru sanoi.

Hoitajien tarve kasvaa entisestään, kun väestö ikääntyy ja ikäluokat pienenevät. Lisäksi hallituksen päätös esimerkiksi hoitotakuun kiristämisestä lisää hoitajien tarvetta.

– Suomessa ei olla keskusteltu yhteiskuntana siitä, millaisia koulutustarpeita meillä jatkossa on. Sosiaali- ja terveysalalla on kautta linjan tärkeää saada lisää työntekijöitä, kun väestö ikääntyy ja osa hoitajista jää eläkkeelle, Kiuru sanoi.

Tällä hetkellä ikäihmisiä hoitaa hallituksen esityksen mukaan 50 000 työntekijää vanhusten kotona ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Vuonna 2030 kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen pitäisi löytää jo yhteensä 80 000 työntekijää.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut