Liettua juhlii itsenäisyyden palauttamista – 30 vuoden takainen julistus kaatoi neuvostovallan

Liettualaiset osoittivat mieltä itsenäisyyden puolesta tammikuussa 1990. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

Liettuassa juhlitaan tänään itsenäisyyden palauttamista. Tasan 30 vuotta sitten Liettuasta tuli ensimmäinen neuvostotasavalta, joka julistautui itsenäiseksi Neuvostoliitosta. Samalla Liettua toimi innoittajana muille tasavalloille, jotka seurasivat pian sen esimerkkiä.

Liettuan itsenäisyysjulistus aloitti myös tapahtumien sarjan, joka johti tuolloin yhteensä 15 tasavallasta koostuvan Neuvostoliiton lopulliseen hajoamiseen.

Juhlallisuuksien yhteydessä nähdään muun muassa päivällä Liettuan, Latvian ja Viron asevoimien orkesterien konsertti. Illalla järjestetään myös gaalakonsertti ja ilotulitus. Pääkaupunki Vilnan lisäksi juhlallisuuksia on ympäri maata.

Itsenäistyminen ei käynyt helposti

Vaikka juhlaan onkin tänään aihetta, ei Liettuan itsenäistyminen käynyt helposti.

Itsenäisyysjulistuksen jälkeen Neuvostoliiton silloinen johtaja Mihail Gorbatshov ryhtyi nopeasti vastatoimiin. Gorbatshov pyrki estämään liittovaltion hajoamisen ja asetti Liettuan kauppasaartoon. Itsenäisyyttä tavoittelevaan tasavaltaan ei enää viety öljyä tai maakaasua.

Tilanne kärjistyi lopulta vuoden 1991 tammikuussa. Tuolloin Neuvostoliiton panssarivaunut iskivät aamunkoiton aikaan monituhatpäiseen väkijoukkoon, joka oli kerääntynyt Vilnan tv- ja radiotornin ympärille. Itsenäisyyden kannattajia vastaan tehdyssä iskussa kuoli yhteensä 14 ihmistä ja haavoittui 700.

Edellisvuonna itsenäiseksi julistautuneen Venäjän presidentti Boris Jeltsin tuomitsi hyökkäyksen. Venäjä hyväksyi lopulta kaikkien kolmen Baltian maan itsenäisyyden virallisesti vuoden 1991 syyskuussa.

Viime vuonna liettualaisoikeusistuin tuomitsi poissaolevana yli 60 entistä Neuvostoliiton viranomaista syylliseksi sotarikoksiin. Tuomio liittyi vuoden 1991 tammikuun veriseen kurinpalautukseen.

Venäjän mielestä oikeudenkäynti oli poliittinen, eikä maa suostu tunnustamaan Neuvostoliiton Baltian maissa tekemää vallankaappausta miehitykseksi. Liettua ei ole ikinä saanut Venäjältä anteeksipyyntöä tai korvauksia.

Neuvostoliiton kuolema oli Ivyn synty

Venäjä hyväksyi Baltian maiden itsenäisyyden epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa. Vuoden 1991 elokuussa kovan linjan kommunistit yrittivät syöstä Gorbatshovin vallasta ja estää Neuvostoliiton hajoamisen. Jeltsinillä oli tuolloin avainrooli vallankaappausyrityksen torjumisessa.

Neuvostoliiton kommunistipuolue lakkautettiin lopulta vielä saman kuun aikana.

Vuoden 1991 joulukuussa Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän johtajat päättivät, ettei Neuvostoliittoa enää ole. Päätös oli muodollinen vahvistus Neuvostoliiton kaatumiselle ja tämän seurauksena 15 erillisen valtion perustamiselle. Gorbatshov erosi Neuvostoliiton presidentin tehtävästä joulun aikoihin.

Samalla, kun Neuvostoliitto julistettiin kuolleeksi, perustettiin myös Itsenäisten valtioiden yhteisö Ivy. Löyhästi useimpia entisiä neuvostotasavaltoja yhdistävän yhteisön päämaja on Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä.

Viro, Latvia ja Liettua hyväksyttiin vuoden 1991 syyskuussa YK:n jäseniksi. Vuonna 2004 Baltian maat liittyivät osaksi Euroopan unionia ja Natoa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut