Näin Suomen dramaattinen Nato-ilta eteni, lue seuranta – Suomen, Ruotsin ja Turkin välinen asiakirja julki, asevientikielloista luovutaan

Suomen presidentti Sauli Niinistö lähti tiistaina keskustelemaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa ja katsomaan, mistä "kenkä todella puristaa ja voidaanko sille jotakin tehdä".

Niinistö kuvaili puoliltapäivin pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Turkin kanssa käytyjen neuvottelujen tahti on selvästi tiivistynyt. Osapuolet tapasivat maanantaina virkamiestasolla Brysselissä.

– Mutta en lähtisi tässä vaiheessa olemaan optimisti kuin pessimistikään.

Madridissa käydyissä keskusteluissa löydettiin lopulta ratkaisu Nato-keskustelua jarruttaneeseen umpisolmuun.

Yhdeksän jälkeen illalla Naton tiedottaja Oana Lungescu kertoi Twitterissä, että luvassa on Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteinen allekirjoitusseremonia.

Tunteja kestäneen tapaamisen päätteeksi Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerit allekirjoittivat yhteisen asiakirjan. Allekirjoitusseremoniaan osallistuivat myös presidentti Niinistö, Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson, Turkin presidentti Erdogan ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Tasavallan presidentin kanslia julkaisi pian tämän jälkeen Niinistön lausunnon.

Ratkaisu sai kiitosta myös monilta muilta suomalaispoliitikoilta.

Niinistön lausunnossa todetaan, että Natoon liittymisen konkreettisista askelista sovitaan seuraavan kahden päivän aikana.

Tiistai-iltana pitämässään tiedotustilaisuudessa Niinistö totesi, että on mahdotonta arvioida 30 maan parlamentin toimintanopeutta jäsenyyden ratifioinnin suhteen. Hän kuitenkin arveli prosessin tapahtuvan "varsin ripeästi".

Niinistö Nato-jäsenyydestä: "On mahdotonta arvioida, kuinka nopeasti 30 parlamenttia kokoontuu ja saa ratifioinnin aikaiseksi"

Niinistö totesi myös, että on toistaiseksi epäselvää, voitaisiinko Suomen ja Ruotsin liittymiskeskustelut käydä jo Naton Madridin huippukokouksessa.

Turkin suunnanmuutoksen jälkeen Suomi ja Ruotsi pääsevät etenemään liittymiskeskusteluihin. Niitä varten on perustettu Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi omassa tiedotustilaisuudessaan yhteisymmärrystä koskevan asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen omista näkemyksistään ja vastaili myös toimittajien kysymyksiin. Hän luonnehti päätöstä historialliseksi.

Hän sanoi myös Venäjän presidentille Vladimir Putinille lähtevän selvän viestin siitä, että Naton ovi on auki.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että tällä hetkellä ollaan matkalla historiallisen nopeaan Nato-laajentumiseen.

– Turkki-episodi ei ole viivästyttänyt Suomen Nato-jäsenyyttä. Madridissa siitä kuitenkin oli tarkoitus sopia, ja nyt siitä on sovittu. Asiat etenevät sillä vauhdilla kuin oli suunniteltu, vaikkakin tässä on ollut vähän dramatiikkaa. Voitaisiin sanoa, että ollaan matkalla ennätysmäisen hyvään lopputulemaan Suomen Nato-jäsenyyden aikataulun suhteen.

Aaltola kertoo kuitenkin yllättyneensä siitä, että neuvotteluissa Turkin kanssa päästiin etenemään jo nyt.

– Siinä mielessä neuvotteluiden tulos yllätti, että oletin asioiden etenevän vasta myöhemmin tänä kesänä. Se, että eteenpäin päästiin näin etupainotteisesti, kertoo siitä, että Turkissa on laskettu, että mitä kauemmin tämä kestää, sitä vaikeammaksi tilanne tulee myös Turkille, Aaltola kommentoi STT:lle myöhään tiistai-iltana.

Madridin neuvottelutulos yllätti Mika Aaltolan – "Turkki tuli osoittamaan hyväntahtoisuuttaan ja odottaa varmasti saavansa siitä jotakin palkinnoksi"

Myös Yhdysvaltain presidentti Joe Biden onnittelee maita yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamisesta. Bidenin Twitterissä julkaiseman kirjoituksen mukaan kyseessä on "ratkaiseva askel" Suomelle ja Ruotsille. Biden lisää, että kyseessä oli "loistava tapa aloittaa huippukokous".

Sen sijaan Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt ei ollut yhtä varauksettomasti innoissaan saavutetusta yhteisymmärryksestä.

– Voin vain toivoa, ettei Turkki muuta näkemystään neuvotteluiden ja ratifioinnin edetessä, Bildt kirjoittaa Twitterissä.

– Sen [Turkin] käyttäytymisessä on ollut häiritsevää ennakoimattomuutta.

Ruotsin pääministeri Andersson sanoi yhdysvaltalaiselle uutistoimisto AP:lle, että sopimus oli "hyväksi Suomelle ja Ruotsille".

– Ja se on hyväksi Natolle.

Turkki julisti tiistain ratkaisun olevan maalle voitto. Sen mukaan Suomi ja Ruotsi suostuivat ankariin toimenpiteisiin Turkin turvallisuusuhkina pitämiä ryhmiä vastaan. Niinistön mukaan Turkin kanssa saavutettu sopu ei johda muutoksiin Suomen lainsäädännössä, mutta hän arvioi, että yleisesti ottaen terrorismin vastainen työ tulee tehostumaan.

AP kysyi Anderssonilta myös, näkevätkö ruotsalaiset sopimuksen myönnytyksenä Turkille esimerkiksi kurdien luovutuksen kaltaisissa kysymyksissä.

– He tulevat näkemään, että tämä on Ruotsin turvallisuuden parhaaksi, Andersson vastasi.

Sopu ei Niinistön mukaan muuta Suomen nykyistä suhtautumista kurdijärjestöihin tai gülenisteihin. Euroopan unioni ja myös Suomi luokittelevat kurdien PKK:n terroristijärjestöksi. Sen sijaan EU ja Suomi eivät pidä Gülen-liikettä terroristijärjestönä, mutta Turkki on toista mieltä.

Turkin vastustelun aikana julkisuudessa keskusteltiin myös siitä, että Suomi ja Ruotsi eivät ole suostuneet luovuttamaan Turkille ihmisiä, joita Turkki pitää terroristeina.

Allekirjoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa ei Niinistön mukaan määritellä, kenet pitäisi luovuttaa, vaan todetaan, että on tärkeää noudattaa periaatteita, joita luovuttamisesta on Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sovittu.

Nato on julkaissut Suomen, Ruotsin ja Turkin välisen yhteisymmärrysasiakirjan. Voit lukea asiakirjan täältä.

– Yksi liittouman [Nato] keskeisistä elementeistä on horjumaton solidaarisuus ja yhteistyö terrorismin torjunnassa sen kaikissa muodoissa ja ilmenemismuodoissa, asiakirjassa muun muassa todetaan.

Asiakirjassa kerrotaan myös, että maiden välisistä asevientikielloista luovutaan. Suomi keskeytti uusien asevientilupien myöntämisen Turkkiin vuonna 2019. Myös Ruotsi asetti samana vuonna Turkille asevientikiellon. Vientikieltojen syynä oli Turkin hyökkäys Syyriaan.

Seuranta päättyy.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut