Asiantuntija Suomen väestöennusteesta: Suurin mahdollinen varoitussignaali

Suomen tuoreen väestöennusteen luvut ovat vielä karummat ja jäätävämmät kuin oli odotettavissa, sanoo alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro konsulttitoimisto <Company>MDI:stä.</Company> Erityisen järkyttävää hänen mukaansa on syntyvyyden romahtaminen, sen merkitys tulevien vuosien väestönkehitykselle ja voimakas alueellinen eriytyminen.

–  Tulos on niin raju, että jos tämä ei herätä yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua siitä, että mitä tehdään ja millä tavalla, on vaikea kuvitella, mikä sen voisi herättää. Tämän suurempaa varoitussignaalia ei voi antaa.

Aron mukaan väestöennuste tuo nyt näkyväksi kehityksen, joka on ollut olemassa jo pitkän aikaa.

Tilastokeskuksen maanantaina julkaistun väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun jo vuonna 2031.

Ennusteen mukaan vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.

<story-element type="paragraph"> "Suomen ainoa vaihtoehto on ratkaisujen etsiminen"

Aron mukaan Suomella on nyt kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuspolkua. Hänen mukaansa yksi vaihtoehto on se, että hyväksytään laskeva syntyvyys ja työikäisten ihmisten määrän väheneminen ja sopeutetaan nykyistä palvelurakennetta laskevan väestökehityksen mukaisesti. Toinen vaihtoehto on puolestaan se, että aletaan vakavasti pohtia yhteiskuntapoliittisia keinoja.

– Otetaan lusikka kauniiseen käteen ja aletaan pohtia, onko mahdollista vaikuttaa alentuneeseen syntyvyyteen ja ennen kaikkea keskustella siitä, että tarvitsemme koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa, jotta voimme edes jollakin tasolla hallita työikäisen väestön vähenemistä.

Aro sanoo, että syntyvyyteen voidaan vaikuttaa perhepoliittisin keinoin kuten tulonsiirroilla, palveluilla ja ilmapiirin luomisella, vaikka lasten hankinta onkin yksilöiden ja perheiden sisäinen asia.

Aron mukaan Suomen kaltaiselle pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle ainut vaihtoehto on nimenomaan ratkaisujen etsiminen. Hänen mukaansa kissa pitäisi nostaa pöydälle ja keskustella asioista niiden oikeilla nimillä.

Hän kuitenkin huomauttaa, että jos esimerkiksi alueellistamiseen lähdetään, se ei ole mikään nopea tie.

–  Vaikutukset parhaimmillaankin näkyvät joskus 2030–2040-luvulla. Keinoista keskusteleminen on äärimmäisen tärkeää.

<story-element type="paragraph"> Hyvinvointivaltio joutumassa tiukoille

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander sanoo, että syntyvyyden hiipuminen on luomassa rahoitusvajeen työeläkejärjestelmään vuosisadan puolivälissä.

–  Työeläkejärjestelmään muodostuu maksujen korotuspainetta vuoden 2050 jälkeen. Jos nyt saatu ennuste osoittautuu pysyväksi, käynnistyy varmaan pohdinta siitä, pitäisikö eläkejärjestelmää uudistaa tai tehdä yhteiskunnassa jotakin muuta, jotta tällainen ei-toivottu kehitys ei toteutuisi, Kiander arvioi.

Syntyvyyden aleneminen tuo aluksi lyhytaikaista säästöä esimerkiksi lapsilisämenoissa.

–  Se ei silti kauaa lämmitä. Uhkakuvana on, että veronmaksajien määrä laskee rajusti, mikä asettaa hyvinvointivaltion rahoituksen aika tiukkaan tilanteeseen.

Kiander ei kuitenkaan lähtisi tekemään rajuja muutoksia eläkejärjestelmään.

–  Sen sijaan kannattaa miettiä, voisiko väestökehitykselle tehdä jotain.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoo hänkin, että supistuva väestö ja huoltosuhteen heikkeneminen merkitsevät, että Suomessa on pohdittava jälleen eläkejärjestelmän kestävyyttä.

–  Eikä ole aikaa jäädä odottelemaan tekemättä mitään. Syntyvyys pitäisi saada nousuun, jos se on noustakseen, ja mieluummin nopeasti kuin hitaasti.

<story-element type="paragraph"> Kyetäänkö 70-luvun saavutus uusimaan?

Rapo muistuttaa, että takavuosina 1970-luvulla Suomi onnistui kääntämään laskeneen syntyvyyden kasvuun muun muassa perhepoliittisilla uudistuksilla. Hänestä on rohkaisevaa, että tuolloin käänne parempaan kyettiin saamaan aikaan.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) korostaa, että syntyvyyden kohentamisen perhepoliittiset keinot otettiin juuri mukaan hallitusohjelmaan.

–  Perhevapaauudistukset ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ovat toimia, joilla haluamme tuoda takaisin vakautta ja turvaa lapsiperheisiin.

Lasten hankkimisen esteenä voi olla myös nuorten aikuisten epävarma työtilanne.

–  Nollatuntisopimus ei ole ollut tältäkään kannalta hyvää kehitystä Suomen työmarkkinoilla. Muiden Pohjoismaiden tyyliin meidän olisi lisättävä myös joustavampia työaikoja, Paatero sanoo.

Ministeri silti samalla toteaa, että päätös lasten hankkimisesta on viime kädessä yksityinen ja henkilökohtainen asia.

–  Syntyvyyden vähenemisen taustalla on varmaan myös ajatuksellinen muutos siinä, halutaanko lapsia vai ei.

<story-element type="paragraph"> Vuonna 2040 väkiluku kasvaa Manner-Suomessa vain Uudellamaalla

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.

Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.

Viime vuonna Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12.

Tuolloin syntyvyys ylittää kuolleisuuden vain joissakin Oulun seudun kunnissa sekä esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla. Jopa Helsingissä syntyvyys jää tuolloin pienemmäksi kuin kuolleiden määrä.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

Vielä viime vuoden ennusteessa arvioitiin, että väkiluku kääntyisi laskuun vuoden 2035 jälkeen.

<story-element type="paragraph"> Muuttovoittoa ulkomailta 15

000 ihmistä vuosittain

Tuoreimmassa väestöennusteessa oletetaan, että syntyvyys pysyy vakiona tulevaisuudessa. Laskennallisen naisten elinaikanaan synnyttämien lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,35. Tilastokeskuksen mukaan se heijastaa tämän hetken syntyvyyden tasoa. Ennakkotilaston perusteella kokonaishedelmällisyyden arvioidaan olevan tänä vuonna Suomessa 1,32–1,34.

Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 15  000 henkilöä vuosittain. Kuolleisuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan. Miesten elinajanodotteen ennustetaan pitenevän runsaalla viidellä ja naisten vajaalla neljällä vuodella vuoteen 2040 mennessä.

Työikäisten osuus väestöstä on tällä hetkellä 62 prosenttia. Osuus pienenee ennusteen mukaan 60 prosenttiin vuoteen 2040 ja 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut