Ensikertalaiskiintiöt muuttivat hakijoiden käyttäytymistä – välivuodet lisääntyivät, mutta samoista paikoista riittää nyt entistä useammalle
Ensikertalaiskiintiön mekanismi on tuonut opiskelupaikan vain noin 250:lle vuodessa, mutta aidosti ensikertalaisten osuus uusista opiskelijoista kasvanut.
Laura Sippola taktikoi korkeakouluhaussa. Hän päätti, ettei ota vastaan sellaista opiskelupaikkaa, joka ei oikeasti kiinnosta, jottei menettäisi ensikertalaisen asemaa.
Sippola opiskelee nyt äidinkieltä Jyväskylän yliopistossa.
Juuri näin vuonna 2016 pakollisiksi tulleet ensikertalaiskiintiöt näyttävät vaikuttaneen, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) opetusneuvos Ilmari Hyvönen. Hakijat siis välttävät aloittamasta opintoja, joista eivät aio valmistua. Tämä on ollut tavoitteenakin.
– Yhden paikka on toiselta pois. Parempi että paikan ottaa sellainen, joka haluaa alalla opiskella, tiivistää Hyvönen.
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.