Monet borrelioosia epäilevät suomalaiset hakeutuvat hoitoihin Saksaan tai lähettävät verinäytteensä sinne tutkittaviksi. Syynä ovat Suomen ja Saksan erilaiset hoitokäytännöt.
Punkkien levittämän borrelioosin hoito parin viikon antibioottikuurilla on helppoa, jos tauti havaitaan nopeasti. Levinneen ja aluksi huomaamatta jääneen taudin hoitokäytännöt sen sijaan vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Edennyttä tautiakin hoidetaan Suomessa kolmen–neljän viikon antibioottikuurilla. Monissa Euroopan maissa suositaan pitkiä, jopa reilun vuoden kestäviä antibioottikuureja.
Saksalaislaboratorioiden tuloksiin eivät kaikki terveysalan ammattilaiset Suomessa luota. Borreliabakteerilla on Euroopassa kolme yleistä, tautia aiheuttavaa alalajia. Suomessa testataan yleensä vasta-aineet vain kahdelta lajilta.
– Rajatapaukset luokitellaan meillä helposti negatiivisiksi. Esimerkiksi Saksassa testataan borrelioosia usealla eri menetelmällä yhtä aikaa, tohtorikoulutettava Leena Meriläinen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta kertoo.
Lähivuosina saadaan uutta tietoa siitä, miten borrelia voi aiheuttaa kroonisia infektioita. Meriläisen mukaan pitkiä antibioottikuureja puoltaisi se, että borreliabakteeri jakaantuu hitaasti ja hakeutuu mielellään kudoksiin, joissa ei ole paljon verta. Näin se pystyy suojautumaan antibioottien vaikutukselta.
– Bakteerin muuntautuminen pyöreään muotoon saattaa liittyä pitkittyneen infektion kehittymiseen. Asiaa pitää kuitenkin tutkia vielä paljon, Meriläinen sanoo.
Aikaisemmin tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan kolmen viikon antibioottihoidolla paranee levinneestä borrelioosista noin 90 prosenttia. Jos oireita jää, kyseessä ei olisi krooninen borrelioosi vaan jälkioireisto.
Borrelioosiin sairastuu jo noin 6 000 suomalaista vuosittain – määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Lue lisää Sunnuntaisuomalaisesta.