Veriateriaa metsästävät punkit ovat taas kesän tullen risanamme – kaikki punkeista eivät kuitenkaan ole pahoja

Suomessa elää 1 500 punkkilajia. Sairauksia niistä levittää vain kaksi lajia.

Kun vuorokauden keskilämpötila on plussan puolella, lähtevät punkit liikkeelle. Suomessa elää ainakin 1 500 punkkilajia. Suuri osa niistä on maaperässä eläviä lahottajia – hyödyllisiä, mutta sinänsä ihmiselle merkityksettömiä.

– Sairauksia levittää ainoastaan kaksi lajia: puutiaiset ja Siperian puutiaiset eli taigapunkit, yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopiston biologian laitokselta kertoo.

Punkkien elämästä ja arjesta tiedetään varsin vähän. Valtaosan elämästään punkit elelevät maaperässä piilossa ihmisten katseilta.

– Ihmisten näkyviin ne tulevat silloin, kun ne hakevat itselleen veriateriaa, Klemola sanoo.

Ensimmäisen veriateriansa punkit nauttivat toukkavaiheessa. Ne kiinnittyvät johonkin pieneen nisäkkääseen, kuten myyrään.

Syömisen jälkeen ne palaavat maaperään sulattelemaan ate­riaansa ja saattavat piileskellä siellä seuraavaan kevääseen saakka, jolloin ne ovat muuttuneet nymfeiksi eli esiaikuisiksi.

Ihmisten näkyviin punkit tulevat silloin, kun ne hakevat itselleen veriateriaa.

Yliopistonlehtori Tero Klemola

Nymfit nauttivat veriaterian jäniksestä, metsäkauriista tai vaikkapa ihmisestä ja palaavat jälleen maaperään muuttuen seuraavan kevään aikuisiksi.

– Jokaisen veriaterian mukana punkilla on mahdollisuus saada taudinaiheuttajabakteereja tai -viruksia, mikäli isäntäeläin niitä kantaa, Klemola kertoo.

Aikuisista punkeista naaraat tarvitsevat vielä yhden veriaterian tuottaakseen paljon munia. Ne kiipeävät maasta kasveihin odottelemaan ohikulkevaa isäntäeläintä, johon tarttua kiinni. Tälläkin kertaa isäntäeläin saattaa olla myös ihminen.

1990-luvulta lähtien punkkien määrä on kasvanut. Klemola arvelee, että syynä saattaa olla keväiden aikaistuminen ja syksyjen piteneminen.

– Välillä kuulee sanottavan, että on runsas punkkivuosi. Punkit eivät ole kuten hyttyset, joiden määrään vaikuttaa selkeämmin yksi säätekijä: onko alkukesä kuiva vai sateinen. Pitkäikäisten, jopa 3–4 vuotta elävien, punkkien määrään vaikuttavat hyvin monet tekijät, kuten isäntäeläinten määrät.

Punkkien määrät vaihtelevat jopa lähialueittain.

– Jossain kohtaa koira saattaa olla vartissa täynnä punkkeja, kahden kilometrin päässä punkkeja ei näy missään. On hyvin mahdollista elää koko elämänsä punkkeja näkemättä. Samaan aikaan toinen valittelee niiden paljoudesta.

Punkkeja on koko Suomessa ainakin napapiirin korkeudelle saakka. Parhaiten punkit viihtyvät vesistöjen läheisyydessä, ja siksi niitä on erityisen paljon rannikkoalueella Perämereltä Suomenlahden perukoille.

– Punkit tarvitsevat kosteutta ja vesistöjen läheisyydessä pienilmasto on kosteampaa.

Pienennä sairauden riskiä

Tee punkkitarkastus

Punkki itsessään ei ole paha. Taudinaiheuttajabakteerit ja -virukset käyttävät punkkia isäntäeläimenä levitäkseen ihmiseen punkin imiessä verta.

Borrelioosia aiheuttava bakteeri sijaitsee punkin ruoansulatuselimissä, joten sen leviäminen ihmiseen kestää jonkin aikaa.

Puutiaisaivokuumetta aiheuttava virus elää punkin suussa ja leviää ihmiseen nopeammin.

Jos tietää liikkuneensa alueella, jossa on punkkeja, on tärkeää tehdä punkkitarkastus ja poistaa ihoon kiinnittyneet punkit. Näin pienentää riskiä sairastua etenkin borrelioosiin.

Punkki eli puutiainen

Ilmoita havainnoista Punkkilive.fi-palveluun

Puutiaisten eli punkkien levinneisyyden ja esiintyvyyden tutkimiseksi on otettu avuksi uusi työkalu, Punkkilive.fi-palvelu. Siihen voi kuka tahansa ilmoittaa tuoreeltaan punkkihavaintonsa.

Punkkilivellä halutaan kannustaa luonnossa tai kaupunkialueella liikkuvia raportoimaan omat puutiaishavaintonsa selainpohjaisen palvelun kautta. Ilmoittamisen voi tehdä vaikka heti havaintopaikalla Suomen kartan avulla. Se onnistuu helposti puhelimella ja vie vain muutaman minuutin.

Punkkilive-palvelun ovat kehittäneet yhteistyössä Turun yliopisto ja lääkeyhtiö Pfizer.

Puutiaisten levittyä viime vuosina yhä laajemmalle alueelle Suomessa myös borrelioosi- ja TBE-tapaukset ovat lisääntyneet. Esimerkiksi TBE- eli puutiaisaivokuumetartuntoja diagnosoitiin viime vuonna 91, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Vanhojen tunnettujen punkkialueiden lisäksi on syntynyt uusia riskialueita, joilla ihmiset eivät välttämättä vielä tiedosta riskin mahdollisuutta. Esimerkiksi suurimpien kaupunkien viheralueilla on viime vuosina löydetty elinvoimaisia puutiaispopulaatioita.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut