Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lähetteitä katosi Keski-Suomessa, potilaat joutuivat odottamaan kuukausia – johtajaylilääkärin mukaan tapaukset ovat yksittäisiä

Keskisuomalaisen tietoon on tullut tapauksia, joissa potilaat eivät ole päässeet erikoissairaanhoitoon lain säätämän hoitotakuun sisällä lähetteiden katoamisen takia. Potilaat olivat käyneet tutkimuksissa syyskuussa 2020 ja jääneet odottamaan kutsua jatkohoitoon. Toukokuussa 2021 he olivat olleet yhteydessä Keski-Suomen sairaala Novaan ja saaneet tietää, että lähetteitä ei löydy järjestelmästä. Yhdessä tapauksista lähete hoitoon oli tehty sairaalan toisesta erikoissairaanhoidon yksiköstä.

Jyväskylän sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Paloneva kertoo, että kyse on yksittäisistä tapauksista. Taustalla on usein inhimillinen virhe tai kommunikaatio-ongelma potilaan ja asiaa selvittävän poliklinikan sihteerin välillä. Kaikki lähetteet käsitellään sähköisesti potilastietojärjestelmässä.

– Yksi vaihtoehto on, että lähetettä ei ole muistettu tehdä. On myös mahdollista, että lähetteen käsittelijä painaa vahingossa jostain väärästä kohdasta. Tämä on harvinaista. Lähetteet eivät kuitenkaan katoa järjestelmästä itsekseen, Paloneva kertoo.

Sairaalalla ei myöskään ole tiedossa tapauksia, jossa lähete olisi kadonnut sairaalan potilastietojärjestelmän häiriön tai tietoliikennehäiriön seurauksena.

– Noin vuosi sitten kävi ilmi tapaus, jossa yksityiseltä puolelta oli laitettu lähetteitä jo käytöstä poistettuun sähköiseen lähetelaatikkoon. Jostain syystä tieto ei ollut päivittynyt heille ja tämä viivästytti lähetteiden käsittelyä. Silloinkaan lähetteet eivät olleet kadonneet kokonaan, Paloneva kertoo.

Hänen mukaansa sairaala pyrkii aina selvittämään, mikä ongelma kadonneen lähetteen takana on.

– Kadonneet lähetteet ovat selvä potilasturvallisuusriski. On ensiarvoisen tärkeää selvittää mitä on tapahtunut, jos lähete ei ole tullut perille, Paloneva kertoo.

Yhteydenoton odotusaika riippuu lähetteen kiireellisyydestä. Lähtökohtaisesti terveyskeskuksen antamat aika-arviot ovat hyvä ohjenuora. Käytännössä lähetteen käsittelijä päättää, kuinka kiireellinen hoidon tarve on. Lähetteet luetaan yleensä muutaman päivän sisään niiden saapumisesta. Takaraja on kuitenkin kolme viikkoa.

Lähetteen saapumisen jälkeen potilas on kutsuttava jatkohoitopaikkaan hoidon tarpeen arviointiin kolmen kuukauden sisällä. Varsinainen kuuden kuukauden hoitotakuu erikoissairaanhoidossa käynnistyy, kun lääkäri on todennut hoidon tarpeen. Poikkeuksena on alle 23-vuotiaiden lasten- ja nuorisopsykiatrinen hoito, joka on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa.

Jos sairaalan yhteydenotto viivästyy, kannattaa olla yhteydessä poliklinikkaan jonne lähete on tehty. Jos tässä yhteydessä puolestaan selviää, että lähetettä ei ole, kannattaa olla yhteydessä lähetteen tehneen terveyskeskuksen puoleen.

Terveyskeskus selvittää tilanteen ja tarvittaessa tekee uuden lähetteen erikoissairaanhoitoon. Palonevan mukaan sairaala pyrkii mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan hoitoa nopeasti, mikäli lähetteessä mainitaan tapahtunut viivästys.