Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Elokuva-arvio: Muistin puu pudottaa lehtensä, yhden kerrallaan – muistisairaan mieltä surullisen kauniisti ja todesti kuvaava Isä on vuoden merkittävin elokuva

Anthony Hopkins, 83, voitti Isä-elokuvan Anthonyn roolistaan parhaan miespääosan Oscarin. Hän on vanhin Oscarilla palkittu näyttelijä.

Jussi Virratvuori

Isä (The Father)

Arvio:5/5

Sir Anthony Hopkins tekee 83-vuotiaana roolin, josta hänet tullaan muistamaan ylitse aikojen. Se elämys, jonka hän tarjoilee valkokankaalta muistiaan menettävänä isänä, on hämmentävän koskettavaa – lähestulkoon viiltävän kipeää katsottavaa. Kuinka ilmiömäisesti Hopkins kykenee katseisiin, äänenpainoihin, tunteisiin ja mielenliikkeisiin. Miten muutamalla pienellä eleellä voikaan kuvata katoavaisuuttaan…

Elokuva perustuu kirjailijana meritoituneen ranskalaisen Florian Zellerin vuonna 2012 kirjoittamaan näytelmään Le Père, jota on esitetty melkein 50 maassa. Zeller vastaa Isän ohjauksesta ja kyseessä on hänen ensimmäinen filmiohjauksensa. Miehen työn jälki on häkellyttävän hienoa.

Tapahtumat sijoittuvat muutamiin huoneisiin, joissa muistisairas Anthony kohtaa tyttärensä Annen, tämän aviomiehen sekä kolme hoitajaa. Ihmiset sekoittuvat ja katoavat Anthonyn hauraassa mielessä. Historia, fyysiset tilat ja mielentilat poukkoilevat ennakoimattomasti. On hyviä hetkiä ja on huonoja. Ihmismielen hauraus ja haavoittuvuus tulevat ilmieläviksi.

Omaishoitajana toimivan tyttären jaksaminen ilmaistaan konkreettisesti. Yhdessä pienessä kohtauksessa näytetään se, mihin väsymys voisi pahimmillaan johtaa. Tuo kohtaus on elokuvakerrontaa parhaimmillaan.

Ihmismielen hauraus ja haavoittuvuus tulevat ilmieläviksi.

Se, kuinka taidokkaasti katsoja pakotetaan sukeltamaan muistisairaan mieleen, on sanoinkuvaamaton kokemus. Kohtauksesta toiseen katsoja pääsee uppoutumaan yhä todemmin päähenkilön kokemukseen. Ja millaisen myötäelämisen mahdollisuuden tarina ja näyttelijät meille suovatkaan! Se selviää elokuvan katsomalla.

Antohony Hopkins ilmentää vanhan ihmisen katoavaa muistia tavalla, joka takuuvarmasti pysäyttää. Mikä onkaan se muistojen maailma, minne me katoamme muistisairauden myötä. Se maailma, jonne kellään muulla ei ole mahdollisuus päästä.

Tytärtä näyttelevä Olivia Colman on roolissaan täydellinen, kaikille tunteilleen antautuva ja kaikesta huolimatta isäänsä rakastava. Hänen suoritustaan katsoessa ei tarvitse ihmetellä kyynelkanavien avoimuutta.

Naishoitajan roolissa Olivia Williams näyttää, millaista on hoitaa menneisiin muistoihin katoavaa ihmistä. Elokuvan lopussa oleva kohtaus, jossa Williamsin roolihahmo lohduttaa Anthonya suurella inhimillisyydellä, on todennäköisesti kauneinta ja koskettavinta, mitä elokuvissa voi tänä vuonna nähdä.

Isän yhdessä pääroolissa on musiikki. Italialaisen säveltäjän Ludovico Einaudin loihtima sointujen maailma luo loppusilauksen kokonaisuudelle.

Niin. Jos tänä vuonna saisi nähdä vain yhden elokuvan, se olisi kiistämättä Isä.

Ohjaus Florian Zeller. Rooleissa Anthony Hopkins, Olivia Colman, Olivia Williams, Rufus Sewell, Imogen Poots, Mark Gatiss.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut