Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi puuskuttaa syntymäpäivähaastattelun aluksi hieman.
– Olin ajamassa sähköpyörällä töihin, mutta sähköavustus ei lähtenyt päälle, vaikka akussa oli 39 prosenttia latausta, hän kertoo.
Kangaskorpi hankki sähköpyörän pari vuotta sitten. Hän polkee työmatkat kelien salliessa, jos ei ole välttämätöntä ottaa autoa mukaan.
– Olen sähköpyörän kautta löytänyt pyöräilyn uudestaan. Kun ikää on tullut lisää, olen havainnut, että on tärkeää pitää itsensä kunnossa.
Kangaskorpi tuumaa, että väsymys painaa välillä, mutta muutoin hän arvioi olevansa kohtuullisessa kunnossa.
– Luovuin jokin aika sitten silmälaseista, kun toinen silmä laserleikattiin. Sen jälkeen ihmiset ovat sanoneet minun olevan vanhemman näköinen, hän naurahtaa.
Kangaskorven elämä on kietoutunut Keskisuomalainen-konserniin 1990-luvun puolivälistä lähtien: ensin hallituksen jäsenenä, sitten hallituksen puheenjohtajana ja vuodesta 2010 lähtien konsernijohtajana.
Hän on kokenut median huippuajat ja hankalat vuodet, joista niistäkin mediatalo on selviytynyt.
– Tämä oli helppoa bisnestä vuonna 2008 puhjenneeseen finanssikriisiin saakka. Voi kärjistäen sanoa, että internetin yleistyminen ja digitaalisuus muuttivat bisneksen maailman helpoimmasta maailman vaikeimmaksi.
Hänen mukaansa media-ala törmäsi teknologian muutokseen.
– Ei oltu oikein valmiita, muttei myöskään ajettu seinään. Lehdissä vähäteltiin pitkään digitaalisuuden vaikuttavuutta.
Kun vakaa hyvä bisnes muuttui täysin toisenlaiseksi, Keskisuomalainen-konserni lähti hakemaan lisärahkeita ja kasvua yrityskaupoista.
– Pienten ja keskisuurten mediayritysten on ollut vaikeaa ja kallista uudistaa liiketoimintaansa. Keskisuomalaisen on pelastanut se, että on rohkeasti haettu kasvua.
Kangaskorpi torjuu väitteet siitä, että median keskittyminen olisi vähentänyt sananvapautta. Hänen mielestään asia on päinvastoin.
– Monta pientä paikallislehteä olisi kohdannut lopun ilman Keskisuomalaisen mukaantuloa.
Kangaskorpi ottaa esimerkiksi lehtien digitaalisuuden kehittämisen, joka on erittäin kallista. Mediatalo Keskisuomalainen panostaa tänä vuonna 4–5 miljoonaa euroa mobiilisovelluksensa uudistamiseen.
– Pyrimme tekemään Suomen parhaan mobiilituotteen.
Tämä oli helppoa bisnestä vuonna 2008 puhjenneeseen finanssikriisiin saakka.
Viime vuonna konsernin 221 miljoonan euron liikevaihdosta digitaalisen liiketoiminnan osuus oli 32 miljoonaa euroa.
Taannoin maakuntien lehtiyhtiöistä puhuttiin alueellisina monopoleina, mutta nyt Suomen mainosmarkkinaa hallitsevat Google, Facebook ja muut kansainväliset jättiyhtiöt. 1,3 miljardin arvoisesta mainosmarkkinasta yli puolet on kansainvälisillä toimijoilla – verkkomainonnasta jopa kaksi kolmannesta.
– Tappelemme mainonnassa kansainvälisiä jättejä vastaan, sisällöissä ilmaista Yleä vastaan, Kangaskorpi sanoo.
– Ylen budjettia on kasvatettu voimakkaasti. Yle on tullut verkkomaailmassa lähemmäksi perinteisten sanomalehtien toimintaa.
Kun Kangaskorpi tuli 1990-luvulla Keskisuomalaisen hallitukseen, yhtiöllä oli Jyväskylässä ilmestyvän maakuntalehden lisäksi muutamia paikallislehtiä. Sittemmin konserni laajensi Pohjois-Savoon ja myöhemmin useilla yrityskaupoilla liki puolen Suomen alueelle. Nyt medioita on noin sata.
Mukaan on tullut myös lehtien ja verkkolehtien lisäksi muuta liiketoimintaa, esimerkiksi digitaalista ulkomainontaa ja bussien digitaalisia näyttöjä.
– Olemme onnistuneet ostoissa ja ostettujen liiketoimintojen organisoinnissa osaksi meidän kokonaisuutta, Kangaskorpi sanoo.
Myös myynnit, kuten omistusosuuden myynti asuntokaupan verkkopalvelusta Etuovi.comista ja vuodentakainen kolmen alueen varhaisjakelutoiminnan myynti Postille ovat osuneet hänen mielestään oikeisiin ajankohtiin.
Yrityskauppoja Keskisuomalainen aikoo tehdä jatkossakin. Niitä syntyy systemaattisesti ostokohteita etsien ja myös siten, että yhtiöitä ja liiketoimintoja tarjotaan ostettavaksi.
– Olemme avoimin mielin, mutta emme vimmaisesti liikkeellä, Kangaskorpi linjaa.
Konsernijohtaja innostuu puhumaan bussimainonnasta. Keskisuomalaisen tytäryhtiöllä on mainoksia ja uutisia tarjoavia näyttötauluja esimerkiksi Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Kuopion busseissa, kaikkiaan noin tuhannessa linja-autossa.
– Bussien näyttötaulut ovat Keskisuomalaiselle ensimmäinen aito mahdollisuus hakea kansainvälistä kasvua. Odotan lähivuosilta merkittävää kasvua. Meillä on alalla huippuosaamista ja omaa teknologiaa.
Myös digitaalinen ulkomainonta on kasvanut hyvää vauhtia.
Kangaskorpi uskoo, että mediaa ja uutismediaa tarvitaan maailman tappiin saakka.
– Uskon, että meille jää suomalaista kaupallista mediaa ja että joku tekee myös journalistisesti tasokasta mediaa jatkossakin.
Vaikka kehitys suuntautuu vahvasti kohti digitaalisuutta, Medialiiton puheenjohtajana toimiva Kangaskorpi ennustaa, että Suomessa tehdään vielä pitkään myös paperilehtiä.
– Meillä on paljon sitoutuneita iäkkäitä asiakkaita, jotka haluavat paperisen lehden. Kysymys on tasa-arvosta, sillä kaikki eivät käytä digilaitteita. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että meidän pitää pärjätä digilehdissä, hän sanoo.
Kangaskorven mukaan suomalaisille mediayhtiöille tärkeää on järkevä toimintaympäristö. Suorista tuista hän ei ole innostunut.
– Veroympäristön pitäisi olla sama kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille, hän sanoo ja viittaa siihen, että isot kansainväliset kilpailijat eivät maksa veroja Suomeen.
Keskisuomalaisen vastuullisuus näkyy hänen mukaansa yhteisöverojen lisäksi siinä, että konserni maksoi viime vuonna palkkoja 105 miljoonaa euroa. Palkkalistoilla on 5 000 ihmistä, joista tosin osa-aikaisten jakajien osuus on suuri.
– Aika moni suomalainen perhe saa elantonsa tämän yrityksen kautta, Kangaskorpi huomauttaa.
Kangaskorpi on tottunut siihen, että varsinaista vapaa-aikaa on vähän.
– Minulla on periaate, että olen aina tavoitettavissa.
Kangaskorpi on Keskisuomalaisen suurin yksittäinen osakkeenomistaja.
– Minulla on ollut tarve todistaa, etten ole toimitusjohtaja pelkän omistamisen takia, hän sanoo.
Kuinka kauan haluat vielä jatkaa mediayhtiön johdossa?
– Jos terveys sallii, jatkan vielä 2–3 vuotta aktiivisessa työelämässä. Hankala minun on kuitenkin lähteä. Työ on minulle kuin huumetta.
Kangaskorven luottamustehtävien luettelo vaatii monta aanelosta. Hän nostaa tärkeimmiksi Medialiiton puheenjohtajuuden ja hallitusjäsenyyden Elinkeinoelämän Keskusliitossa EK:ssa.
– Kun menin EK:n hallitukseen, moni ei siellä tiennyt, että Keskisuomalainen on paljon muutakin kuin yksi maakuntalehti. Olen saanut viestin perille.
Arvopaperi-lehti luonnehti helmikuun numerossa Kangaskorpea tyylikkääksi verkostoitujaksi.
Herkintä miehessä lienee kuitenkin somesormi, joka toimii vikkelästi erityisesti yhteisöpalvelu Twitterissä.
– Siellä minä olen lähtökohtaisesti yksityishenkilönä. Mutta kommenteistani on tullut lunta tupaan.
Kangaskorpea selvästi harmittaa, että moni sotkee somessa toimitusjohtajan ja päätoimittajan roolit.
Konsernijohtajalla on Keskisuomalaisen lisäksi omistuksia muissa pörssiyhtiöissä. Viime vuosina hän on ostanut lisää myös metsää. Mitä raha merkitsee?
– Riippumattomuutta. En ole rahakeskeinen. Olen aika nuuka saamani kasvatuksen vuoksi, hän sanoo.