Pystyykö pihlajanmarjoista ennustamaan talven lumia, Matti Huutonen? Uuraislähtöinen meteorologi paljastaa, voiko hokemiin luottaa
Vanhoihin sanontoihin säästä on taltioitu paljon paikallista tietoa.
Kun Suomi eli kirjaimellisesti pellosta, järvestä ja metsästä, ihmisille oli tärkeää tietää, miten luonto heitä kohtelee. Sen vuoksi he tarkkailivat luontoa, tekivät siitä havaintoja ja laativat muistisääntöjä, joiden avulla ennustaa säätä.
Ylen meteorologi, Uuraisilta kotoisin oleva Matti Huutonen sanoo törmänneensä näihin vanhan kansan viisauksiin.
– Pidän niitä enemmän tapana kuvata havaittua kuin enteinä tulevista ilmoista. Sanontoihin on taltioitu paljon paikallista tietoa säästä, mutta varsinaista kausaliteettia ei ole esimerkiksi talven ja seuraavan kesän säillä. Lisäksi on hyvä muistaa myös paikalliset erot. Sanonnoissa onkin ristiriitaisuuksia.
Tuttu on esimerkiksi sanonta, ettei pihlaja kanna kahta, lunta ja marjoja. Ajatus on, että jos pihlajassa on syksyllä paljon marjoja, tulee vähäluminen talvi.
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.