Frans Aleksander Salojärvi oli oman aikansa kansankynttilä – "Yksi tärkeimmistä asioista oli yhteiskoulun saaminen Kangasniemelle"
Hokan koulun opettaja pisti asioihin vauhtia.
Hokan koulun opettajan virkaan valittiin vuoden 1904 elokuun alusta alkaen Frans Aleksander Salojärvi, tuolloin 34-vuotias kansakoulunopettaja. Hänestä Kangasniemi sai, ei vain pitkäaikaisen kansakoulunopettajan, vaan myös aktiivisen kuntalaisen, joka toimi monin eri tavoin paikkakunnan hyväksi.
Salojärven syntymästä tulee perjantaina kuluneeksi 155 vuotta. Hän syntyi Kärkölässä 1870 koulumestari ja kunnankirjuri Mikael Nefflingin ja hänen puolisonsa Marian seitsemästä lapsesta toiseksi nuorimpana. Opinhaluiselle pojalle kansakoulu ei riittänyt, vaan hän kävi Hämeenlinnan yksivuotisen kiertokouluopettajaseminaarin, ja sen jälkeen vielä Jyväskylän seminaarin.
Fransin sukunimi oli 27 vuotta Neffling. Seminaarista valmistumisensa päivänä hän yhdessä neljän muun opiskelijatoverinsa kanssa suomensi sukunimensä. Frans Aleksander Nefflingistä tuli näin Frans Aleksander Salojärvi.
Ensimmäiset kuusi opettajavuottaan Salojärvi toimi Sysmän kirkonkylän poikakansakoulun johtajana. Jo noina vuosina hän osoitti aktiivisuutensa yhteisten asioiden hoidossa. Hän oli perustamassa sekä Itä-Päijänteen että Sysmän opettajayhdistystä, oli Sysmän Edistysseuran aktiivinen jäsen, piti puheita ja esitelmiä, soitti viulua ja soitti myös Sysmän torviseitsikossa. Hänen koulun päättäjäisissä pitämänsä puheet päästötodistuksen saaneille jäivät vuosikymmeniksi kuulijoiden mieliin.
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.