Suurvaltapolitiikka heijastuu myös syrjäiseen Etelämantereeseen – rauhan taanneen sopimuksen kaatuminen johtaisi kaaokseen
Yli 60 vuotta voimassa olleen sopimuksen mukaan Etelämanner on tieteen ja tutkimuksen kehto. Geopoliittiset jännitteet kuitenkin horjuttavat jäisen maanosan rauhaa.
Jään peittämä Etelämanner, 40 miljoonan pingviinin koti, on poikkeuksellinen maanosa. Mikään valtio ei omista sitä, eikä siellä asu vakituisesti ketään. Tutkijoita merten ympäröivällä mantereella on vuosittain muutamia tuhansia.
Lisäksi Etelämantereella ei ole sodittu.
Rauhan on taannut 1959 solmittu Etelämanner-sopimus, jonka mukaan maailman eteläisin paikka on pyhitetty rauhanomaiselle tutkimukselle. Sopimuksessa on 58 maata, mukaan lukien Suomi vuodesta 1984.
Mutta syrjäinen manner ei ole maailmanpolitiikasta irrallaan. Jännitteet heijastuvat myös siihen.
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.