Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Päivän kuva: Kaikki kuljettajat eivät huomanneet tätä hyvin erikoista liikennetilannetta – ja se on aika pelottavaa

IIHS:n tutkijoiden autoon kiinnitetty nallekarhu oli yksi kuljettajien tarkkaavaisuuden mittari. Osa testikuljettajista ei liikennetilanteissa ehtinyt havaita ohittavaa karhua. Tai ei ainakaan muistanut sitä stressaavan ajon jälkeen. IIHS

Timo Nieminen

Liikenneturvallisuutta Pohjois-Amerikassa edistävä IIHS (The Insurance Institute for Highway Safety) on tehnyt erikoisen tutkimuksen liikenneturvallisuudesta. Tai oikeammin erikoista on yksi tutkimuksen apuvälineistä: suuri vaaleanpunainen lelunalle.

IIHS pyrki selvittämään, kuinka kakkostason itseohjautuvuus vaikuttaa kuljettajien tarkkaavaisuuteen liikenteessä. Kakkostaso tarkoittaa osittaista automaatiota, josta huolehtivat älykkään vakionopeussäätimen ja kaista-avustinten kaltaiset autojen järjestelmät. Kakkostasolla vaaditaan kuljettajan jatkuva huomio auton liikkumiseen. Tunnetuin kakkostason järjestelmä on Teslan autopilotti.

IIHS jakoi testikuljettajat kolmesta ryhmään.

Ykkösryhmään valittiin kuljettajia, joilla jo ennestään oli kokemusta kakkostason automaation käyttämisestä. He käyttivät testissä autopilotin kaltaista järjestelmää.

Kakkosryhmään valittiin kuljettajia, joilla oli hyvin vähän tai ei lainkaan kokemusta kakkostason automaatiosta. Myös he käyttivät testissä avustavia järjstelmiä.

Kolmosryhmän kuljettajat eivät käyttäneet testin aikana kakkostason järjestelmiä.

Kaikkien kuljettajien toimintaa mitattiin autoon sijoitetuilla laitteilla tunnin kestäneen testiajon aikana. Lisäksi heiltä kysettiin vilkkaassa liikenteessä tehdyn ajon jälkeen erilaisia kysymyksiä esimerkiksi poikkeavista liikennetilanteista.

Yksi näistä poikkeavista havainnoista oli värikkäästi puettu nallekarhu, joka oli kiinnitetty testiautoja ohittelevaan Mercedes-Benziin. Nalle ohitti testiauton tunnin aikana kolmesti.

Selvästi useimmin nallekarhu ja muut liikenteeseen ripotellut merkillisyydet jäivät rekisteröimättä kolmosryhmäläisiltä eli niiltä, joilla ei autossa ollut käytettävissään kuljettajaa avustavia toimintoja. Karhu oli kuljettajan näköpiirissä aina noin puoli minuuttia.

"Tutkimus tulokset tukevat oletusta, että kakkostason itseohjautuvuuden käyttäminen lisää kuljettajan mahdollisuuksia tehdä havaintoja liikenteessä. Mitä tutumpia kakkostason järjestelmät kuljettajalle ovat, sitä paremmin hän keskimäärin havaitsi poikkeavat tapahtumat liikenteessä. Avustavan teknologian lisääminen ei kuitenkaan takaa parempaa tilannetietoisuutta, sillä kaikissa tutkimusryhmissä oli poikkeuksia yleistrendistä", tiivistettiin IIHS:n raportissa.

IIHS toi liikennetutkimukseen samalla aivan uusia termejä. Raportissa esimerkiksi sanonta " greater bear SA" eli suurempi karhutietoisuus nosti hymyn myös lukijan huulille.

Maailma tarvitsee lisää nallekarhu-tutkimuksia.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut