Luonnossa
Perinteikkäällä keskisuomalaisella tilalla asuva luonnonystävä ihmetteli, miksi pikkukäpylinnut kaivelivat talven aikana toistuvasti ikivanhan aitan hirrenpäitä. Vaikea kuvitella, että linnut olisivat löytäneet hirsistä varsinaista ravintoaan.
Pikkukäpylintujen talvinen ravinto on yksipuolisesti kuusen siemeniä, joita kyllä on tällä hetkellä tarjolla todella runsaasti. Tällainen yksipuolinen ravinto johtaa kuitenkin erilaisten mineraalien puutokseen, josta selviäminen on lumen peittämässä luonnossa perin vaikeaa. Siksi käpylintuja voikin nähdä talvella nakertamassa vaikkapa savupiipun tai tiiliseinän saumasta laastia ja maanteiltä sekä tiesuolaa että pikkukiviä.
Hirsien jyrsimisessä on kyse samasta toiminnasta. Perinnetieto kertoo, että aitta on ollut muinoin kauppana, ja epäilemättä siinä on ollut silloin myös suolavarasto. Lisäksi aitassa on myöhemmin rikkoutunut suolalihan säilytykseen käytetty tiinu, ja suolamössöä on päässyt imeytymään myös hirsiin.
Näin hirsistä on tullut käpylinnuille oivallinen mineraalilähde – ja epäilemättä muillekin metsäneläimille. Siitä kertovat selvät järsintäjäljet aitan alahirsien ulkopinnoilla.
HEVOSMUURAHAISTEN AIKATAULU YLLÄTTI
Hämmästys oli suurta, kun kollega toi näytille pari siivellistä hevosmuurahaisen kuningatarta huhtikuun viimeisellä viikolla. Olivat löytyneet naapurin puulaanilta, haapapölleistä. Mistä oikein oli kyse, sillä yleensä siivellisiä muurahaisia esiintyy kesällä?
Hevosmuurahaisetkin parveilevat vasta touko–kesäkuun vaihteessa. Silloin siivelliset kuningattaret ja koiraat äityvät lemmenleikkeihin ja parittelevat. Sopivilla paikoilla pöhinä voi olla aikamoista, kun otuksia ropisee ikkunoihin ja seinille.
Parittelun jälkeen koiraat kuolevat. Kuningattaret sen sijaan pudottavat siipensä ja etsivät pesäpaikan. Pesänsä ne tekevät heikentyneiden tai kuolleiden puiden runkoihin, joskus myös hirsirakenteisiin. Kostea puuaines on parempaa kuin kuiva.
Pesän tunnistaa sileäreunaisista onkaloista, jotka kulkevat puun syiden suuntaisesti.
Selitys kollegan havaintoon on muista muurahaisista poikkeava biologia: hevosmuurahaiset tuottavat siivellisiä yksilöitä jo syksyllä. Hevosmuurahaisilla on pääpesän lisäksi myös pienempiä satelliittipesiä. On mahdollista, että puulaanilta löytyi nimenomaan satelliittipesän talvehtivia yksilöitä.
Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.