Innokkaan lukijamme ja avustajamme kuvapalautteessa vinkattiin naakkayhdyskunnan kekseliäästä pesäpaikasta. Vaajakosken liikenneympyrän kaistaopastimien poikkipalkeissa muutama naakkapari onkin pesinyt jo vuosien ajan, nyt rakenteilla on ollut ainakin kymmenkunta pesää.
Teräksisen neliöpalkin sisälle ainut kulkuaukko on pieni reikä palkin alapinnalla, joten pesätarpeita kuskaavat naakkaemot joutuvat taipumaan melko akrobaattisiin suorituksiin.
Muista tavanomaisista varislinnuistamme poiketen naakka pesii usean parin yhdyskunnissa.
Luonnollisia pesäpaikkoja ovat palokärjenkolot ja ontot kelopuut. Suurin osa naakoista pesii kuitenkin ihmisen rakennelmissa.
Savupiippujen hormit ovat suosittuja pesäpaikkoja. Käytössä olevan tulisijan hormiin rakennetusta pesästä voikin olla melkoisesti harmia syksyn viileillä ensimmäisiä valkeita sytytellessä. Toimiva konsti naakan hormipesinnän estämiseen on tukevan teräsverkon asentaminen piipunsuulle.
Talven mittaan huomasin naakkojen etsiskelevän uusia pesäpaikkoja Lohikosken omakotialueen savupiipuista – mahtoivatkohan asettua taloksi?
Kevään ensimmäiset kimalaiset liikkeellä
Pajun ja leskenlehtien alkaessa kukkia ilmestyvät kevään ensimmäiset kimalaiset kuin taikaiskusta paikalle. Ensimmäiset kimalaiset ovat aina kuningattaria, sillä ainoastaan kuningattaret talvehtivat.
Ensimmäisinä talvehtimiskoloistaan kömpivät ulos mantu- ja kartanokimalaiskuningattaret. Päivisin ne ruokailevat kevään ensimmäisissä kukissa ja pakkasyöt ne sinnittelevät maassa koloissa ja lahokantojen rakosissa. Kuningattaret hakevat sopivaa pesäpaikkaa, sillä niillä on uusi sukupolvi eli hedelmöittyneet munat kehittymässä ruumiissaan.
Pesäpaikan löydyttyä alkaa pesänrakennus: kimalaiskuningatar pehmustaa pesän sammalilla ja muulla maastosta löytyneellä pehmeällä materiaalilla, kuten karvoilla ja höyhenillä. Samoin kuningatar kerää siitepölyä ja mettä pesään.
Munittuaan 8–16 munaa kuningatar hautoo munia ja välttää pesästä poistumista, jotta munat ja niistä kehittyneet toukat eivät kylmettyisi.
Joskus on ravintoa kuitenkin haettava lisää, ja silloin saattaa kuningatar eksyä jopa rakennusten sisään. Tätä yksinhuoltajaäitiä ei saa missään tapauksessa surmata, vaan se tulee pikimmiten ohjata hellästi ulos takaisin kukkien pariin. Kimalaisäiti tekee erittäin arvokasta työtä kasvattamalla uuden sukupolven pölyttäjiksi.
Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.