Kommentti | Suunnistajanero Pasi Ikosellekin viimeinen vastustaja oli liikaa ja se tuntuu epäreilulta
Elämään kuuluvat surullisetkin tapahtumat. Ei se muuten elämää tai tässä tapauksessa kuolemaa olisikaan. Silti elämä tuntuu joskus epäreilulta. On epäreilua, että aivokasvain uuvuttaa pienen tytön isän vain 44-vuotiaana. On epäreilua, että Pasi Ikonen on poissa.
Ikonen oli mestarisuunnistaja, joka antoi jo uransa aikana rohkeasti urheilijan kasvot mielenterveyden ongelmille ja alkoholismille. Kovalla työllä ja vaikeiden vuosien jälkeen Ikonen kukisti mörkönsä, mutta uusi mörkö, aivokasvain, oli lopulta Ikosellekin liikaa. Se vain tuntuu epäreilulta. Aivan liian varhain poistunutta suunnistajaa jää kaipaamaan tietysti hänen perheensä mutta myös toinen perhe eli jättimäisen suuri suunnistusyhteisö. Ikonen oli erittäin pidetty persoona. Itsellänikin oli kunnia kutsua Pasia ystäväkseni.
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.