Useita Mestis-seuroja odottaa jatkossa kysymys siitä, miten hilata kotihallin katsojakapasiteetti 2 500:aan.
Jääkiekon kotimaisessa Liigassa eletään tiiviin ottelutahdin lisäksi kiireistä syksyä myös kabinetin puolella, sillä suomalainen sarjajääkiekkoilu on historiallisen mullistuksen äärellä.
Ensi kaudella kaksiportaiseen sarjajärjestelmään siirtyvä Liiga valotti tulevia askelmerkkejään torstaina kertomalla kauden 2027–2028 lisenssiehdoista.
Lisenssiehtoihin tulee merkittäviä muutoksia, kun Liiga ottaa sateenvarjonsa alle ylemmän ja alemman sarjan. Ylemmässä sarjassa on määrä pelata 14 joukkuetta ja alemmassa 10, joista valtaosan on tarkoitus olla nykyisiä Mestiksen joukkueita.
Lisenssiehdot vahvistaa jatkossa Suomen Jääkiekkoliiton liittohallitus Jääkiekon SM-liiga Oy:n hallituksen esityksestä. Aiemmin Liigan lisenssiehdot vahvisti SM-liigan hallitus.
Lisäksi SM-liigan osakkuus ei ole enää Liigassa pelaamisen edellytys. Osakkuusvaatimuksen korvaa lisenssimaksu, jonka suuruuteen mahdollinen liigaosakkuus vaikuttaa.
Jääkiekkoliiton nimittämän lisenssikomitean puheenjohtaja Mikko Kuparinen pitää sarjauudistuksen alla tapahtuvaa lisenssiehtojen rakenteellista muutosta suurena. Hän ei kuitenkaan näe varsinaisissa lisenssiehdoissa suuria eroja, kun niitä vertaa aiempiin Liiga- ja Mestis-lisensseihin.
– Muutamia muutoksia on tullut kumpaankin suuntaan, mutta lähtökohtaisesti lisenssijärjestelmä ja niiden keskeiset ehdot ovat kaikille suomalaisseuroille tuttuja, Kuparinen sanoi Liigan mediatilaisuudessa.
Mestis-seuroille hallitöitä?
Ensi kauden lisenssiehdoissa on yhä taloudellinen pykälä, jonka mukaan seuralla on oltava positiivinen pääoma. Nykyisestä Mestiksestä Liigan B-tasolle pyrkivillä seuroilla on pykälässä vuoden siirtymäsääntö.
Lisenssiehtojen olosuhdevaatimukset koskettavat myös erityisesti nykyisiä Mestis-seuroja. Uusien lisenssiehtojen mukaan liigaseuran kotihallin kokonaiskapasiteetin on oltava vähintään 2 500 katsojaa.
Hallivaatimus ei hetkauta Liigan nykyisiä seuroja, mutta Mestiksen nykyseuroista IPK, Ketterä, KeuPa HT, Kiekko-Vantaa ja Nokian Pyry pelaavat nykyisin katsojakapasiteetiltaan alle 2 500 katsojan halleissa. Hallipykälään on kuitenkin asetettu suopeasti siirtymäaikaa, joka alkaa kaudesta 2029–2030.
Kuparisen mukaan tuosta kaudesta eteenpäin seuralla on vielä 1+1 vuoden aikaikkuna viedä halliprojektinsa päätökseen.
– Hallikapasiteetti on monelle seuralle ehkä isoimpia kynnyksiä, mutta myös määritelty siirtymäaika on aika pitkä, Kuparinen totesi.
B-liigan toimivuus mittarina
Liigan lisenssijärjestelmän tavoitteena on valvoa seurojen laatustandardia ja varmistaa lisenssinhakijoiden pitkän aikavälin jatkuvuus. Liiga haluaa sarjauudistuksellaan tuoda urheilun ja avoimen sarjamallin keskiöön, mutta urheilullisuus ei saa toteutua taloudenpidon kustannuksella.
Kuparisen mukaan Mestis-seurat ovat suhtautuneet uusiin lisenssiehtoihin pääasiassa positiivisesti, mutta samaan aikaan Liigan kärjen ja Mestis-seurojen välillä on tällä hetkellä valtavat resurssierot. Yhdeksän joukkueen Mestiksestä kuultiin koruttomia uutisia aiemmin tällä viikolla, sillä Verohallinto hakee rovaniemeläistä RoKia konkurssiin.
Liigan toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen korosti, että Liiga pyrkii edistämään lähitulevaisuudessa etenkin alemman sarjansa elinvoimaisuutta.
– Se on yksi onnistumisemme mittareita, että saamme alemman sarjan toimimaan taloudellisesti ja urheilullisesti ja että koko kaksitasoinen järjestelmä toimii, Pulkkinen sanoi torstain tilaisuudessa.
Liigassa pelaa tällä kaudella 17 joukkuetta. Runkosarjan kolme heikointa joukkuetta putoaa ensi kaudeksi Liigan alemmalle sarjatasolle.
Liigalisenssien hakuaika päättyy 30. marraskuuta, minkä jälkeen lisenssikomitea aloittaa hakemusten tarkastelun.